Siirry sisältöön

Siimes peräänkuuluttaa vastuullista YEL-uudistusta Politiikkaradiossa

Yrittäjäeläkkeiden kehittämisessä on ratkaisun paikat, sillä YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan selvitys valmistui viime viikolla. Toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes oli 9.12. Ylen Politiikkaradiossa keskustelemassa käsillä olevasta YEL-uudistuksesta Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen ja SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaaren kanssa.

Yrittäjien huoli ja kritiikki liittyvät Siimeksen mukaan erityisesti työtulon käsitteeseen. Nykyisellään YEL-työtulo perustuu laskennalliseen arvioon yrittäjän työpanoksen arvosta. YEL-työtulon perusteella määräytyvät yrittäjän eläkemaksu ja tuleva eläkekertymä. Työtulo vaikuttaa myös yrittäjän työuran aikaiseen sosiaaliturvaan.

”Ansiopohjainen, vaikkapa verotuksen ansiotuloihin sidottava työtulokäsite tekisi eläkemaksun määräytymisen joustavaksi, koska eläkemaksu seuraisi ansiokehitystä. Se olisi ymmärrettävä, ja ennen kaikkea määräytymisperuste olisi kaikille yrittäjille sama”, Siimes kuvasi Politiikkaradion haastattelussa.

Siimeksen mukaan ansiopohjainen työtulo olisi reilu yrittäjänä ja työntekijänä teetetyn työn välisen kilpailun ja myös yrittäjien keskinäisen kilpailun näkökulmasta. Siimes pitäisi valitettavana, jos ansiopohjaiselle yrittäjien eläkemaksumallille ei annettaisi tulevassa YEL-uudistuksessa todellista mahdollisuutta. Selvityshenkilö Rantalan ehdotuksissa verotettava ansiotulo olisi pääsääntö yrittäjän työtulon määrittelyssä.

Nykyisen työtulon harkinnanvaraisuus on Siimeksen mukaan ongelma yrittäjien yhdenvertaisuuden kannalta ja aiheuttaa työtä sekä yrittäjille että eläkevakuuttajille. Siimes myös laskisi yrittäjän eläkevakuutuksen alarajaa, jotta yhä useampi pieni yrittäjä pääsisi eläketurvan piiriin.

Vaarana yrittäjäeläkkeiden rahoitusongelmaa kasvattava uudistus

Politiikkaradiossa keskusteltiin myös yrittäjäeläkkeiden rahoitusalijäämästä. Valtio maksaa yrittäjien eläkkeistä joka vuosi kasvavan summan – nyt jo lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa. Taustalla on ennen kaikkea eläkkeelle siirtyneiden yrittäjien määrän kasvu. Nykyisiä yrittäjiä tästä ei voi syyttää, olivat keskustelijat yhtä mieltä. Tulevaisuuden haasteita pitää kuitenkin ratkoa, Siimes painotti.

Siimeksen mukaan valtionosuuden kasvattaminen yrittäjäeläkkeisiin ei olisi kestävää, kun samaan aikaan etsitään keinoja hillitä valtiontalouden velkaantumista ja alijäämien kasvua tulevilla vaalikausilla. Tätä taustaa vasten Siimeksen mukaan kysymys on siitä, että kehitetäänkö yrittäjien eläkejärjestelmää tulevassa YEL-uudistuksessa tavalla, joka johtaa valtionosuuden kasvuun vai kehitetäänkö sitä tavalla, joka johtaa siihen, että valtionosuus voisi pysyä ennallaan tai jopa pienentyä.

Siimes kysyykin, että millä tavalla yrittäjiä tulisi tukea. Eläkejärjestelmän tehtävä se ei voi olla.

”Yritystuet on usein kohdennettu tiettyyn yrittäjän tilanteeseen, vaikkapa yrittäjyyden alkuvaiheeseen. Yritystuen rakentaminen sisään eläkejärjestelmään ei olisi tukipolitiikan näkökulmasta järkevää”, Siimes sanoo. Eläkejärjestelmä on koko työuran mittainen järjestely, kun sitä rahoitetaan, ja eläkettä maksetaan loppuelämän ajan.

Yrittäjien eläkejärjestelmän uudistus ja selvityshenkilö Rantalan työ ovat nyt päättäjien harkinnassa. Siimes toivoo yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseltä pitkäjänteisyyttä ja että tulevassa uudistuksessa annetaan reilu mahdollisuus selvityshenkilö Rantalan ehdotuksille.