Suomen velkaantumisen taittamiseksi tarvitaan kasvutoimia

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä julkaisi tänään ylivaalikautisen suunnitelman. Suunnitelmassa puolueet kertovat, miten valtion ja paikallishallinnon velkaantumista pienennetään tulevina vuosina. Ylivaalikautinen tavoite vuosille 2027–2031 on keskimäärin noin -3 prosenttia valtion ja paikallishallinnon yhteenlasketulle rahoitusasemalle suhteessa BKT:hen. Vuonna 2031 alkavan vaalikauden tavoite lyödään lukkoon joulukuussa 2026. Tässä vaiheessa asetettu alustava arvio vaalikauden tavoitteelle on 2–2,5 prosenttia valtion ja paikallishallinnon yhteenlasketulle rahoitusasemalle suhteessa BKT:hen.

Kolme haastetta yli muiden

Fipo-työryhmän arvion mukaan julkisen talouden tilanteeseen vaikuttaa kolme erityisen haastavaa, osin ennakoimatonta tekijää. Puolustusmenojen kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta ja puolustusmenojen osuus valtion menoista on kasvanut pysyvästi. Valtion korkomenot haukkaavat jo yli kolme miljardia valtion budjetista ja osuuden arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Kolmantena haasteena on talouden heikko suhdanne.

Rahoitusasematavoitteiden asettamisen lähtökohtana on EU:lle keväällä 2027 toimitettavassa keskipitkän aikavälin suunnitelmassa määriteltävä nettomenopolku, jossa hyödynnettäisiin mahdollisuutta sopeutuskauden pidennykseen. Seitsemän vuoden sopeutuskautta pidetään perusteltuna ottaen huomioon edellä mainitut talouden haasteet. Pidennyksestä huolimatta seuraavan vaalikauden sopeutusmäärä, arviolta 8–11 miljardia euroa, on valtaisan suuri.

Parlamentaarisesti nyt sovittu suunnitelma lisää uskottavuutta, että asetettuun tavoitteeseen voidaan päästä. Kulloisenkin istuvan hallituksen finanssipoliittiset toimet toki määrittävät ja lopulta pitkälti ratkaisevat, päästäänkö tavoitteeseen vai ei. Ja talouden suhdanteiden mahdollinen paraneminen luonnollisesti helpottaisi tavoitteeseen pääsemistä.

Työeläkejärjestelmää koskeva keskustelu osin harhapoluilla

Suunnitelma ei käsittele työeläkejärjestelmää. Tämä rajaus on perusteltu.

Työeläkejärjestelmää voi pitää julkisen talouden parhaiten hoidettuna osana. Järjestelmän uudistukset on tehty pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan yhteisymmärryksessä, mikä on vahvistanut järjestelmän ennustettavuutta ja luotettavuutta. Tänä keväänä eduskuntaan tuleva hallituksen esitys eläkeuudistukseksi vahvistaa arvioiden mukaan julkisen talouden kestävyyttä 2 miljardilla eurolla pidemmällä aikavälillä.

Työeläkejärjestelmään on tänä keväänä kohdistettu kasvavaa julkista huomiota. Keskustelu on kuitenkin ollut julkisen talouden sopeuttamisen näkökulmasta osin harhapolku.

Monien julkisuudessa esiteltyjen toimien, kuten indeksijäädytysten hyötysuhde jää alhaiseksi, koska valtion ja kuntien verotuottojen aleneminen syö siitä osansa. Käydyn keskustelun voi myös arvella vahvistaneen sitä kuuluisaa kulutusjarrua, jossa eläkkeensaajat varautuvat mahdollisiin eläkeleikkauksiin säästämällä kulutuksestaan.

Tuottavuuden ja kasvupotentiaalin vahvistaminen keskeistä

Tulevat vuodet näyttävät haastavilta ja sopeutuksen määrä on mittava. Yhteiskunnallisessa keskustelussa olisikin tervetullutta kiinnittää huomio aiempaa enemmän talouden kasvutoimiin. Finanssipoliittinen työryhmäkin toteaa raportissaan, että Suomen talouden ongelma on heikko kasvu.

Tuottavuus- ja kasvupotentiaalin vahvistaminen edellyttää ainakin seuraavia toimia: pääoman saatavuuden parantamista, osaavan työvoiman riittävyyttä sekä työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton kasvattamista.

Ensinnäkin Suomesta tulisi rakentaa houkutteleva kohde pääomarahastoille, kuten Kasvuriihityöryhmä on ehdottanut viime keväänä. Kotimaisen pääomamarkkinan toimivuus edellyttää kansainväliset standardit täyttävää rahastorakennetta.

Toinen tärkeä kokonaisuus on koulutustason nosto. Koulutusasteen nosto olisi yksi keino parantaa työn tuottavuutta. Pitkällä aikavälillä talouskasvu nojaa lähes yksinomaan työn tuottavuuden kasvuun.

Kolmas välttämätön kokonaisuus liittyy työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistämiseen. Työikäisten määrän supistumista tulee kompensoida työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton vahvistamisella. Maahanmuutto ei ratkaise kaikkea, mutta jos työllistyminen onnistuu, se tukee talouskasvua.

Nämä teemat ovat mukana myös työeläkevakuuttajien ensi vaalikautta koskevissa tavoitteissa, jotka julkaisemme ensi viikolla.