Saako nuoret eläkettä?

Työeläkkeitä on maksettu jo 60 vuoden ajan ja maksetaan tulevaisuudessakin sen mukaan, miten kullekin eläkettä kertyy. Työeläke perustuu jokaisen omiin työuran aikaisiin ansioihin. Eläkkeen kertymisen säännöt ovat vuosien aikana hieman muuttuneet, mutta nykyisin työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista kaikesta työstä – toimialasta ja työsuhteen kestosta riippumatta.

Oman kertyneen työeläkkeen määrän voi helposti tarkistaa työeläkeotteelta. Arvion oman eläkkeen tulevasta suurusluokasta voi puolestaan laskea esimerkiksi Työeläke.fi-sivuston Eläkelaskurilla.

Tarkempia tietoja työeläkkeen keskeisistä periaatteista:

Valtaosa työntekijöiden ja työnantajien maksamista työeläkemaksuista menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien työeläkkeiden rahoittamiseen. Samalla nykyisille työntekijöille – myös nuorille – kertyy kuitenkin omia eläkkeitä. Aikanaan nykynuorten jäädessä eläkkeelle, rahoitetaan heidän eläkkeensä samalla tavalla kuin aikaisempien ikäpolvien: suurelta osin silloisten työntekijöiden ja työnantajien maksamilla maksuilla.

Osa maksettavista työeläkkeistä katetaan nyt ja tulevaisuudessa rahastoilla. Yksityisaloilla osa työntekijöiden eläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan tulevia eläkkeitä varten. Rahastoissa on kaikkien ikäluokkien varoja – oma siivunsa myös esimerkiksi 90-luvulla syntyneille, työuraansa vasta aloitteleville ikäluokille. Myös julkisilla aloilla on kerätty erilaisia puskurirahastoja nykyisten ja tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoittamiseen.

Syntymävuosi vaikuttaa nykyisin siihen, milloin voi jäädä vanhuuseläkkeelle. Esimerkiksi vuonna 1990 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on tämän hetken arvioiden mukaan 67 vuotta ja 7 kuukautta.

65-vuotiaan elinajanodote on noussut kahdessa vuosikymmenessä useita vuosia. Eläkettä kuitenkin maksetaan niin kauan kuin ihminen elää. Näin ollen on kohtuullista, että osa pidentyvästä eliniästä käytetään työssäoloon.

Myös ihmisen eläkepotin pitäisi jatkossa riittää aiempaa pidemmälle ajalle. Eläkejärjestelmässä tähän on käytössä mekanismi nimeltä elinaikakerroin, joka leikkaa kuukausittaista eläkettä. Elinaikakertoimen tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työssä pidempään, jolloin kertoimen eläkettä alentava vaikutus tasoittuu.

Oman eläkeiän voi tarkistaa esimerkiksi Työeläke.fi-sivuston eläkeikälaskurilla.

Koko eläkejärjestelmän kestävyyttä arvioidaan systemaattisesti esimerkiksi Eläketurvakeskuksen laatimilla pitkän aikavälin arviolaskelmilla. Uusimpien, lokakuussa 2022 julkaistujen laskelmien mukaan työeläkemaksuun kohdistuva korotuspaine näyttää aiempia arvioita pienemmältä, mikä on hyvä uutinen nykyisten ja tulevien työntekijöiden kannalta.

Kommentoimme Eläketurvakeskuksen uusimpia laskelmia oheisella blogikirjoituksellamme:

Eläkejärjestelmää myös uudistetaan säännöllisesti kolmikantaisesti palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen sekä valtion välisissä neuvotteluissa. Viimeisin eläkeuudistus astui voimaan vuoden 2017 alussa.

Kelan maksamia eläkkeitä ovat kansaneläke ja takuueläke. Kansaneläkettä maksetaan niille, joiden työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole lainkaan. Takuueläke puolestaan turvaa Suomessa asuville vähimmäiseläkkeen, jonka suuruus on reilut 900 euroa vuonna 2023.

Lisätietoja Kelan eläkkeistä:

Joillekin voi myös käydä niin, että terveydentila ei mahdollista työskentelyä vanhuuseläkeikään saakka. Silloin turvana ovat ensin ammatillisen kuntoutuksen keinot sekä viime kädessä työkyvyttömyyseläke.