Oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa (työeläkekuntoutus). Ammatillisena kuntoutuksena korvattavat toimenpiteet ovat työkokeilu, työhönvalmennus, opiskelu ja elinkeinotuki, joiden sisältö on kuvattu tässä suosituksessa tarkemmin. Lisäksi työeläkevakuuttajat voivat tehdä toimeksiannon palveluntuottajalle kuntoutussuunnitelman laatimista varten.

Työeläkevakuuttajat noudattavat toimenpiteiden osalta tämän suosituksen mukaisia käytäntöjä. Työeläkevakuuttajat myös vastaavat mahdollisiin kysymyksiin työeläkekuntoutukseen liittyen.

Suosituksen sisältö:

Työeläkekuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta on erillinen suositus, joka on luettavissa Työeläkevakuuttajien suositus työeläkekuntoutukseen liittyvien kustannusten korvaamisesta -sivultamme.

Työkokeilu

Työhön palaamista ja työtehtävien muokkaamista tulisi tukea varhaisessa vaiheessa, usein jo ennen työeläkekuntoutuksen kriteerien täyttymistä. Jos työsuhde on voimassa, ja työterveyshuolto tunnistaa, että asiakkaalla on tarve varhaiselle tuelle (työkyky ei ole heikentynyt niin paljon, että ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät), työterveyshuolto voi ehdottaa asiakkaalle työterveyshuoltolakiin perustuvan työkokeilun hakemista. Asiakas, hänen esimiehensä ja työterveyshuolto sopivat työkokeilusta muokatuissa tai uusissa työtehtävissä, ja työterveyshuolto täyttää KU114-lomakkeen. Työntekijä liittää lomakkeen Kelalle tekemäänsä kuntoutusrahahakemukseen. Kelan osasairauspäiväraha on tarkoitettu tukemaan työhön paluuta työkyvyttömyysjakson jälkeen tilanteissa, joissa paluu omaan kokoaikaiseen työhön on arvioitu mahdolliseksi.

Jos työntekijän työkyky on heikentynyt niin merkittävästi, että työeläkekuntoutuksen kriteerit täyttyvät, työeläkekuntoutuksena voidaan korvata työkokeilua työhön paluun tukemiseksi, uuteen tehtävään työllistymiseksi tai alan soveltuvuuden selvittämiseksi.

Työkokeilu kestää 3-6 kuukautta. Alan soveltuvuutta selvitettäessä työkokeilu on lyhyempi (1-3 kuukautta) ja toteutetaan yleensä täydellä työajalla.

Työkokeilun tavoitteena on lähtökohtaisesti kokoaikaiseen työhön palaaminen, jos henkilö on sellaista tehnyt. Tarvittaessa ja perustellusta syystä työaika voi olla alkuun 4 tuntia päivässä tai 20 tuntia viikossa, mutta työaikaa nostetaan työkokeilun edetessä.  

Työkokeilun aikana ei pääsääntöisesti voi pitää vuosilomia.

Työkokeilu voidaan toteuttaa joko palkallisena tai palkattomana. 

Myös yrittäjän työhön paluuta voidaan tukea työkokeilulla. Työkokeilun avulla varmistutaan terveydentilalle sopivista työjärjestelyistä yritystoiminnan jatkamiseksi tai uuden yrityksen käynnistymisvaiheessa.

Jos kuntoutuksena myönnetyn työkokeilun aikana huomataan, että työtehtävät eivät sovellu terveydentilalle, tulee viipymättä olla yhteydessä työeläkevakuuttajaan muiden vaihtoehtojen kartoittamiseksi. 

Kuntoutuksen palveluntuottajaa käytetään yleensä järjestettäessä yrittäjän työkokeilua hänen omassa yrityksessään ja myös silloin, kun työntekijän työkokeilu toteutetaan muualla kuin omalla työpaikalla.

Työkokeilusuunnitelma 

Ennen työkokeilua tulee laatia työkokeilusuunnitelma.

Suunnitelmasta tulee ilmetä

  • perustelut työkokeilun tarpeelle
  • työkokeilun tavoitteet
  • miten työkokeilu ja sen aikainen perehdytys on tarkoitus toteuttaa
  • millä tavalla työtehtävien soveltuvuutta kuntoutujan terveydentilalle on arvioitu
  • mitkä ovat kuntoutujan mahdollisuudet jatkaa työkokeilun mukaisissa työtehtävissä pitkällä aikavälillä.
  • miten työkokeilua seurataan (tavoitteiden toteutuminen, onnistuminen, vaikutukset terveydentilan kannalta)

Suunnitteluvaiheessa on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, mitä tapahtuu työkokeilun jälkeen. Jo ennen työkokeilua tulee selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet kyseisessä työssä. Työkokeilun myöntäminen ei ole tarkoituksenmukaista, jos on oletettavaa, että työntekijä ei tule siinä terveytensä puolesta pitkään selviämään. 

Työkokeilu ei myöskään ole tarkoitettu tilapäisen osa-aikatyön järjestämiseen tai työkyvyn arvioimiseen. 

Työkokeilu omalla työnantajalla

Työkokeilu omaan työhön 

Kun työntekijä palaa omaan työhönsä esimerkiksi pitkän sairauspoissaolon jälkeen, hänen työtehtäviään ja työnkuvaansa muokataan terveydentilalle sopiviksi. Työntekijälle on järjestettävä tarpeellinen tuki ja perehdytys työkokeilun aikana, jotta työhön paluun onnistumiselle olisi riittävät edellytykset. Myös työkokeilun seuranta tavoitteiden toteutumisen kannalta tulee järjestää. Sen vuoksi työterveyshuollon aktiivinen rooli työkokeilussa on tärkeää ja jo suunnitelmaa tehtäessä työterveyslääkärin tuleekin ottaa kantaa kuntoutujan jatkamiseen omassa työssään. Tehtyjen muutosten tai uusien työjärjestelyjen tulee tarvittaessa jatkua myös työkokeilun jälkeen. Tilapäisiksi tarkoitettuja työn muutoksia voidaan perustella työntekijän toiminta- ja työkyvyn odotettavissa olevalla kohenemisella. Jos toimintakykyrajoitteet ovat pysyviä, myös työtehtävien muutosten on oltava pysyviä.

Suunnitelmaan tulee myös kirjata perustelut sille, miksi haetaan työkokeilua omaan työhön.

Esimerkki:

Lastenhoitaja, joka on toistuvan masennuksen vuoksi ollut kuntoutustuella vajaan vuoden. Työterveyshuollon arvioin mukaan terveydentila on kohentunut, ja palaaminen omaan työhön on realistista. Työkokeilun aikana työntekijä työskentelee työpaikalla ylimääräisenä työntekijänä ilman vastuuta lapsiryhmästä, lisäksi hänelle on nimetty perehdyttäjä. Työaikaa on tarkoitus nostaa asteittain, tavoitteena kokopäivätyö. Seurannasta ja tuesta on sovittu sekä työnantajan että työterveyshuollon kanssa.

Työkokeilu uusiin työtehtäviin 

Uusissa työtehtävissä toteutettavan työkokeilun tavoitteena on auttaa työntekijää siirtymään hänen terveydentilansa kannalta sopivampiin työtehtäviin, jos suunnitteluvaiheessa on todettu, että muokattuun omaan työhön palaaminen ei ole mahdollista.

Uusien työtehtävien opettelu vaatii kunnollista perehdytyssuunnitelmaa ja perehdytyksen etenemisen seurantaa. Tarvittaessa työkokeilua voidaan jatkaa työhönvalmennuksena, jos työtehtävissä on tapahtunut huomattava muutos, ja uusien työtehtävien oppiminen sitä edellyttää. 

Alan soveltuvuuden selvittäminen

Työkokeilu alan soveltuvuuden selvittämiseksi edellyttää alustavaa muuta kuntoutussuunnitelmaa, esimerkiksi työhönvalmennusta tai koulutusta. Suunnitelmasta tulee ilmetä jatkosuunnitelma, jonka vuoksi alan soveltuvuutta halutaan testata. Työtehtävien tulee olla sellaisia, jotka antavat todellista kuvaa alan tehtävissä toimimisesta ja työaika vastaa yleensä kokopäivätyötä. Jos työkokeilun alussa esitetään lyhennettyä työaikaa, täytyy siihen olla erityiset perustelut. Esimerkiksi jos henkilö on ollut pitkään työkyvyttömänä tai työkyvyttömyysjakson jälkeen saanut hylkäävän eläkepäätöksen, saattaa työhön paluu vaatia totuttelua pitkän poissaolon jälkeen.

Laajennettu työhön paluun tuki

Laajennettu työhön paluun tuki on tarkoitettu kuntoutustuella oleville henkilöille, joiden arvioidaan tarvitsevan pidempikestoista tukea työhön palaamiseen. Tällöin voidaan tukea useampaa työkokeilua, joiden kesto yhteensä on enintään vuoden. Koulutus ei sisälly laajennettuun työhön paluu tukeen. Palveluntuottaja on koko prosessin ajan kuntoutujan tukena. Kuntoutujan hoidon täytyy olla asianmukaista ja hänen siihen sitoutunut. Lisäksi edellytetään yhteistyötä hoitotahon kanssa.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennuksen tavoitteena on uusiin työtehtäviin siirtyminen tai koulutuksen jälkeen uusiin työtehtäviin työllistyminen.

Työhönvalmennus sisältää työpaikalla tapahtuvaa työharjoittelua ja yleensä myös ulkopuolisia kursseja. Korvausta ei myönnetä sellaisesta koulutuksesta ja kurssituksesta tai työvälineistä, jotka työnantaja korvaa muillekin työntekijöille.

Työhönvalmennuksen kesto on korkeintaan 18 kuukautta. Työhönvalmennus opintojen jälkeen voidaan myöntää, jos opintojen päättymisestä ei ole enempää kuin 3 kuukautta. Opintojen jälkeen työkokeilun kesto on 1-3 kuukautta. Jos työhönvalmennus kestää vähintään vuoden, siihen voi sisältyä yksi lomakuukausi.

Jos opinnot eivät ole päätoimisia, koulutuksen rinnalla edellytetään työssäoppimispaikka, jotta täysi kuntoutusraha voidaan maksaa. Tällöin myönnetään työhönvalmennus koulutuksen ajalle, ellei työssäoppimispaikka sisälly koulutukseen.

Työhönvalmennus voidaan toteuttaa joko palkallisena tai palkattomana.

Työhönvalmennuksen korvaaminen edellyttää, että siitä on laadittu aikataulutettu suunnitelma.

Opiskelu

Opiskelun tavoitteena on terveydentilalle sopivan ammatin hankkiminen, jos aikaisempi koulutus- ja työhistoria eivät mahdollista työssä jatkamista.

Koulutuksen pituus arvioidaan yksilöllisesti hakijan tilanteen mukaan. Pääsääntöisesti voidaan korvata korkeintaan 4 vuoden opinnot. Työeläkekuntoutuksena korvataan vain yksi tutkinto.

Lähtökohtaisesti tuetaan vain Suomessa tapahtuvaa opiskelua.

Jos opiskelu ei ole päätoimista, täyden kuntoutusetuuden saaminen edellyttää työharjoittelua rinnalle.

Kuntoutusraha maksetaan myös opintojen kesäajalta. Opiskelija voi olla opintojen rinnalla ansiotyössä, jos ansiot eivät ylitä niin sanottua ansiorajaa. Jos työskentely kestää koko kesän eli kolme kuukautta, ja opiskelija tämän lisäksi työskentelee muulloin opiskelun ohessa, ansioraja saattaa ylittyä ja opiskelijan tulee olla yhteydessä omaan eläkevakuuttajaansa.

Työeläkekuntoutuksena ei tueta polkuopintoja, avoimen korkeakoulun tai yliopiston opintoja tai muita vastaavia opintoja, jotka eivät johda tutkintoon.

Elinkeinotuki

Elinkeinotuki on avustus oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista varten. Elinkeinotukea myönnetään välttämättömiin koneisiin, laitteisiin ja työvälineisiin, jotka edistävät työssä jatkamista terveydellisistä rajoitteista huolimatta.

Elinkeinotuen myöntämisen edellytyksenä on se, että kuntoutuja saisi joko yrityksestään tai ammatin harjoittamisesta toimeentulon terveydentilalle sopivassa työssä.

Kuntoutujalla tulee olla myös omaa rahoitusta, jotta elinkeinotukea voidaan myöntää.

Elinkeinotuki on henkilökohtainen tuki kuntoutujalle.

Kuntoutusavustus

Kuntoutusavustus on harkinnanvarainen etuus.

Oikeus kuntoutusavustukseen on ainoastaan silloin, kun aktiivinen kuntoutus ei ole vielä käynnissä ja henkilölle ei makseta palkkaa tai hänen toimeentuloaan ei ole turvattu muilla etuuksilla, esimerkiksi sairauspäivärahalla tai työttömyyspäivärahalla.

Kuntoutusavustus myönnetään pääsääntöisesti enintään 3 kuukaudeksi.