Lakisääteinen työeläkejärjestelmämme on ainutlaatuinen maailmassa. Meillä työeläkkeistä huolehditaan yhteisesti, ja kannamme sijoittamiseen, ikääntymiseen ja työkyvyttömyyteen liittyviä riskejä yhdessä. Työeläkkeen lakisääteisyys, kattavuus ja pakollisuus takaavat sen, että kaikille kertyy eläke-turvaa. Eläkkeiden toimeenpano on hajautettu työeläkeyhtiöille, eläkekassoille ja -säätiöille sekä julkisen sektorin eläkevakuuttajille. Näin toimeenpanon ja sijoitustoiminnan riskit hajautuvat, minkä tarkoituksena on turvata eläkkeet sekä nykyisille että tuleville eläkkeensaajille.

kuvituskuva eläkejärjestelmästä

Työeläkkeet ovat osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa. Työeläkkeet katetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkemaksuilla, ja työeläketurvan rahoittajilla on keskeinen rooli myös järjestelmän kehittämisessä. Työeläketurvan sisältöä ja rahoitusta on järjestelmän alusta saakka kehitetty työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitykset työeläkelainsäädännön muutoksiksi työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotusten pohjalta, ja lainsäädännöstä vastaa lopulta eduskunta.

Tällä kolmikantaisella valmistelulla on varmistettu järjestelmän kehittäminen suomalaisista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Esimerkiksi työeläketurvan sisältöä on pystytty mukauttamaan työelämän kulloisiinkin muutoksiin.

Lue lisää työeläkejärjestelmän perusteista:

Työeläkejärjestelmän perusteet

Erilaiset työeläkevakuuttajat

Tietopaketti: Hajautettu työeläkejärjestelmä

Uutiskirjeessä: Työeläke: yhteisvastuullisesti, automaattisesti, yhdenvertaisesti

Uutiskirjeessä: Työeläkejärjestelmän periaatteet tarkastelussa

Eläkeinfokirjeessä: Työeläke on vakuutus, mitä se merkitsee palkansaajille?

Työeläke kertyy työstä

Suomalainen työeläke kertyy ansiotyöstä. Työnteon lisäksi työeläkettä kertyy myös esimerkiksi tutkintoon johtavan opiskelun, vanhempainvapaiden ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahakauden ajalta. Eläkettä kertyy kaikille työntekijöille ja yrittäjille samojen periaatteiden mukaan: jokainen saa työeläkettä sen mukaan, mitä on itse työurallaan ansainnut ja suhteessa aiempaan palkkaansa.

Ansiosidonnaisuuden lisäksi yksi keskeinen elementti työeläkkeessämme on etuusperusteisuus. Eläketurvan sisältö on siis määritelty lainsäädännössä, ja eläkkeiden maksamiseen tarvittavat rahat kerätään suurimmaksi osaksi kunakin vuonna kerätyillä vakuutusmaksutuloilla sekä osin rahastoilla ja niiden tuotoilla. Maksussa olevia eläkkeitä ei siis leikata, eikä jo ansaittua työeläkettä voi menettää.

Työeläkejärjestelmässä työntekijät ja yrittäjät on vakuutettu myös työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Jos työkyky on uhattuna sairauden, vian tai vamman vuoksi, työeläkekuntoutuksella voidaan ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia. Jos työkykyä ei enää ole, toimeentuloa turvaa työkyvyttömyyseläke. Perhe-eläke taas turvaa alle 18-vuotiaiden lasten ja lesken toimeentuloa huoltajan kuollessa.

Lue lisää työeläketurvasta:

Työeläke – elämän mittainen turva

Työeläkekuntoutuksella ehkäistään työkyvyttömyyttä

Uutiskirjeessä: Oma työ, oma työeläke

Eläkeinfokirjeessä: Miten eläke kertyy ja miten siihen voi vaikuttaa?

Eläkeinfokirjeessä: Työeläke on etuusperusteinen, mitä se tarkoittaa palkansaajille?

Eläkeinfokirjeessä: Työeläke on ansiosidonnainen, mitä se tarkoittaa palkansaajille?

Työeläkkeet rahoitetaan eläkemaksuilla ja sijoitustuotoilla

Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla. Verovaroja ei siis käytetä työeläkkeiden rahoitukseen. Valtio osallistuu kuitenkin merimiesten, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden kustantamiseen, sekä maksaa työnantajan työeläkemaksut valtion työntekijöiden osalta.

Osa kerätyistä työeläkemaksuista sijoitetaan ja rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Eläkerahastoilla ja niiden sijoitusten tuotoilla katetaan yhä suurempi osa maksettavista eläkkeistä.

Työeläkevarat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Sijoitustoiminnan tarkoitus on kasvattaa eläkevarallisuutta nyt ja tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Mitä paremmin työeläkesijoitukset tuottavat, sitä vähemmän on paineita työeläkemaksun nostamiselle. Sijoitukset hajautetaan niin maantieteellisesti kuin erilaisiin kohteisiin riskien hallitsemiseksi.

Lue lisää työeläkkeiden rahoituksesta ja sijoitustoiminnasta:

Työeläketalouden perusteet

Työeläkkeiden rahoitus

Työeläkemaksut

Lainsäädäntö ja suositukset ohjaavat työeläkesijoittamista

Tela-blogi: Mikä merkitys sijoitustuottojen kehityksellä on eläkkeiden rahoitukselle?

Uutiskirjeessä: Eläkevarojen rahastointi tuo selustatukea

Uutiskirjeessä: Talouskasvu ja työllisyys tukevat työeläkejärjestelmää

Eläkeinfokirjeessä: Mitkä seikat vaikuttavat eläkejärjestelmän rahoitukseen?

Päätösvalta omissa käsissä

Työeläkejärjestelmämme on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja suomalaisista lähtökohdista rakennettu. Näin ollen myös siihen liittyvästä sääntelystä ja toimintaperiaatteista on luontevaa päättää kansallisesti. Euroopan unionilla ei ole päätösvaltaa suomalaiseen työeläkejärjestelmään.

Työeläkejärjestelmän EU-oikeudellisesta asemasta sovittiin aikanaan Suomen liittyessä EU:hun, ja asema on jo vakiintunut. EU-oikeudellinen asemamme määrittää eläkevakuuttamista monin tavoin, ja esimerkiksi eläkevaroja ei sen vuoksi voi käyttää mihinkään muuhun kuin eläkkeiden rahoittamiseen.

Lue lisää työeläkejärjestelmän suhteesta EU:hun:

Suomen työeläkemalli on ainutlaatuinen EU:ssa

Suomen eläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema

Eläkejärjestelmiä ei ole kahta samanlaista

Uutiskirjeessä: EU vaikuttaa eläkkeisiin takaoven kautta