Työeläke on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se on luonteeltaan vakuutus, joka kuuluu kaikille työntekijöille ja yrittäjille. Työeläkkeen tarkoituksena on taata jokaiselle kohtuullinen toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalle. Työeläke on sidottu työuran aikaisiin ansioihin, ja sen tavoitteena on säilyttää työuran aikana saavutettu kohtuullinen kulutustaso myös eläkeaikana.

Työeläke on usein eläkeajan pääasiallinen toimeentulon lähde. Sen määrä on jokaisella yksilöllinen, riippuen omista, työuran aikaisista ansioista. Myös useista eri elämäntilanteista johtuva poissaolo työstä huomioidaan eläkkeen laskennassa.

Työeläketurvan järjestäminen

Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -kassat ja -säätiöt sekä erityiseläkelaitokset Merimieseläkekassa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Julkisella puolella päävastuuta kantaa Keva. Työpaikan ja eläkevakuuttajan vaihtuessa työeläketurva seuraa perässä.

Työnantaja vastaa työntekijöidensä vakuuttamisesta ottamalla heille työeläkevakuutuksen valitsemaltaan työeläkevakuuttajalta. Yrittäjät, maatalousyrittäjät ja apurahansaajat huolehtivat itse omasta työeläkevakuutuksestaan.

Yritysten lisäksi myös palkanmaksajina toimivien kotitalouksien täytyy järjestää eläkevakuutusturva. Työntekijän eläkevakuutus on pakollinen silloin, kun hänelle maksettava kuukausipalkka ylittää säädetyn rajan. Lakisääteiset työnantajavelvoitteet voi hoitaa esimerkiksi Palkka.fi -portaalin kautta.

Työeläketurvan rahoitus

Työeläketurva rahoitetaan työeläkemaksuilla ja eläkerahastojen tuotoilla. Rahoitus perustuu pääasiassa jakojärjestelmään: vuosittain kerätään tarvittava määrä vakuutusmaksuja, joilla katetaan maksussa olevia työeläkkeitä. Yksityisalojen työntekijöiden eläkkeet rahoitetaan kuitenkin osittain rahastoivalla järjestelmällä, jossa osa vuosittain perittävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia vuosia varten. Osittaisella rahastoinnilla varaudutaan muun muassa väestön vanhenemiseen. Julkisalojen työeläkejärjestelmissä puolestaan on käytössä puskuriluonteiset rahastot, joiden avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita tulevaisuudessa.

Työeläkemaksu on vakuutusmaksu, jota peritään kaikilta 17 vuotta täyttäneiltä työntekijöiltä ja 18 vuotta täyttäneiltä yrittäjiltä. Yksityisalojen työntekijöiden työeläkemaksu on vuonna 2019 keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Työntekijän maksuosuus on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä 6,75 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 8,25 prosenttia. Työnantaja maksaa loppuosan.

Yrittäjät vastaavat työeläkemaksuistaan itse. Yrittäjän määrittelemä ja työeläkevakuuttajan vahvistama työtulo on työeläkkeen ja muun sosiaaliturvan perusta. Se on yrittäjän oma arvio työnsä hinnasta, ja sen tulisi vastata yrittäjän työpanoksen todellista arvoa. Vuonna 2019 yrittäjäeläkevakuutusmaksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä 24,1 prosenttia ja 53-62 vuotiailla 25,6 prosenttia työtulosta.

Lisätietoja aiheesta löytyy Työeläkkeiden rahoitus -sivultamme sekä Yrittäjäeläkkeen erityispiirteet -tietopaketistamme.

Ansiosidonnainen työeläke perustuu työansioihin

Kaikki Suomessa tehty ja vakuuttamisrajan ylittävä (kuukausipalkka vähintään 59,36 euroa kuukaudessa vuoden 2019 tasossa) ansiotyö kerryttää työeläkettä. Työeläke karttuu nimenomaan työstä, eivätkä esimerkiksi pääomatulot vaikuta siihen.

Työeläkettä kertyy 17-vuotiaana alkaen tehdystä ansiotyöstä (yrittäjillä 18-vuotiaasta alkaen tehdystä yrittäjätoiminnasta). Jokainen työvuosi kerryttää eläkettä kyseisen vuoden ansioiden perusteella. Työnteon lisäksi eläkettä kertyy tietyin edellytyksin myös eräiltä niin sanotuilta palkattomilta jaksoilta, joita ovat muun muassa:

  • äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausi
  • alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuki
  • ansiosidonnainen työttömyyspäivärahakausi
  • tutkintoon johtava opiskelu.

Työeläkkeen kertymisestä on kerrottu tarkemmin esimerkiksi Työeläke.fi -sivustolla, Paljonko saan eläkettä.

Jos henkilön työeläkkeen määrä jää pieneksi, Suomessa asuva henkilö voi saada sen lisäksi kansaneläkettä ja takuueläkettä. Ne ovat Kelan eli Kansaneläkelaitoksen maksamia perusturvaan kuuluvia etuuksia.

Ansaittu eläke säilyy

Jo ansaittua työeläkettä ei voi menettää, sillä sen on katsottu olevan perustuslain mukaisen omaisuudensuojan piirissä. Lisäksi vaikka henkilö vaihtaisi työpaikkaa, tai siirtyisi työntekijästä yrittäjäksi tai päinvastoin, hänelle siihen mennessä kertynyt eläkeoikeus säilyy mukana.

Lisäksi kaikki eläkejärjestelmään tehtävät muutokset koskevat aina tulevaisuutta, eli niillä ei ole vaikutusta jo kertyneisiin eläkeoikeuksiin.

Työeläkkeellä ei ylärajaa

Työeläkkeellä ei ole euromääräistä ylärajaa. Kaikki tehty työ siis lisää työeläkettä ja kaikki työuran aikana ansaittu työeläke tulee kokonaisuudessaan aikanaan maksuun. Poikkeuksen tästä muodostavat liikenne- ja tapaturmavakuutuksen perusteella maksettavat korvaukset, joihin tehtävässä yhteensovituksessa työeläkettä ei välttämättä jää maksettavaksi.

Eläkekatto nousee aika ajoin esille julkisessa keskustelussa. Usein unohdetaan, että vaikka korkeat ansiotulot nyt kerryttävät täydellä määrällä työeläkettä, niin koko palkasta maksetaan myös työeläkemaksu. Joissain maissa käytössä oleva eläkekatto taas sisältää yleensä myös maksukaton, jolloin työeläkemaksuakin maksetaan vain tiettyyn rajaan asti. Jos Suomen mallia muutettaisiin tähän suuntaan, työntekijän ja työnantajan maksamia työeläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan jyrkästi.

Eläkekattoa on käsitelty tarkemmin Kysymyksiä ja vastauksia eläkekatosta -sivullamme.

Rahan arvon muuttuminen huomioidaan työeläkkeessä

Työeläkkeen laskennassa ja maksettavissa eläkkeissä otetaan huomioon rahan arvon muuttuminen. Eläkkeiden ostovoimasta pidetään huolta sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten kohdalla. Mekanismit tätä varten ovat palkkakerroin ja työeläkeindeksi.

Palkkakerrointa käytetään, kun henkilön työeläkkeen määrää lasketaan eläkkeelle jäätäessä. Sen avulla kaikki työuran aikaiset ansiot muutetaan eläkkeellejäämisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa huomioidaan ansioiden ja hintojen muutokset pääpainon ollessa ansioiden muutoksella.

Maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan vuosittain tammikuussa työeläkeindeksillä, jossa huomioidaan niin ikään ansioiden ja hintojen muutokset. Työeläkeindeksissä pääpaino on kuitenkin hintojen muutoksella.

Työeläkkeiden indeksikorotukset perustuivat työeläkejärjestelmän alkuvuosina täysin palkkojen kehitykseen. Indeksin painotusta on sittemmin siirretty yhä enemmän hintojen muutosta huomioivaksi. Historiassa tehdyillä muutoksilla on tietoisesti ja merkittävällä tavalla purettu työeläkemaksuun kohdistuvaa nousupainetta. Nykyisen mallin muuttaminen enemmän palkkoja painottavaan suuntaan nostaisi eläkemaksuja, ja sen sukupolvivaikutukset nuorille ikäluokille olisivat epäoikeudenmukaisia.

Aihetta on käsitelty tarkemmin Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä -sivullamme.

Työeläke on muutakin kuin vanhuuseläkettä

Työeläkemaksu vakuuttaa ansiotulon saajat vanhuuden lisäksi myös työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Varsinaisia eläke-etuuksia ovat vanhuuseläkkeen lisäksi osittainen varhennettu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke ja työuraeläke. Lisäksi perheen huoltajan kuollessa perhe-eläkkeet eli lesken- ja lapseneläke turvaavat tietyin ehdoin alle 18-vuotiaiden lasten ja lesken toimeentuloa.

Työeläkejärjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun työntekijän tai yrittäjän työkyky on uhattuna. Kuntoutus- ja osakuntoutusrahaa maksetaan toimeentulona niille, jotka osallistuvat työeläkejärjestelmän tarjoamaan työeläkekuntoutukseen. Toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen ajalta on aina korkeampi kuin työkyvyttömyyseläkkeellä.

Eri eläke-etuuksista on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi-sivustolla, Eläkkeet eri elämäntilanteissa.

Oman työeläkkeen määrä selviää Työeläkeotteelta

Työeläkeote logo

Oman työeläketurvan muodostumista on helppo seurata Työeläkeotteen avulla. Työeläkeotteelta käy ilmi henkilölle edellisvuoden loppuun mennessä karttunut työeläke sekä kaikki ne työansiot, jotka ovat kartuttaneet omaa työeläkettä. Ote ei siis kerro tulevaa lopullisen eläkkeen määrää.

Otteelta löytyvät työsuhde- ja ansiotiedot niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin työ- ja yrittäjätoiminnasta. Ansioiden lisäksi työeläkeotteelta löytyvät tiedot myös eläkettä kartuttavista sosiaalietuuksista eli niin sanotuista palkattomista jaksoista. Lisäksi otteella voi olla arvioita tulevasta vanhuuseläkkeestä.

Työeläkeotteelle kirjatut työsuhteet, ansiot ja eläkkeeseen vaikuttavat sosiaalietuudet tulee aina tarkistaa, sillä tuleva eläke lasketaan aikanaan juuri työeläkeotteella olevien tietojen perusteella. Mikäli otteella havaitsee virheitä tai puutteita, niistä tulee ilmoittaa otteen lähettäneelle työeläkevakuuttajalle. Jos otteen tiedot ovat oikein, asialle ei tarvitse tehdä mitään.

Työeläkeote on helpointa tarkistaa sähköisesti joko oman työeläkevakuuttajan verkkosivuilta tai osoitteessa Työeläke.fi. Palvelun käyttöön tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset.

Työeläkevakuuttajat lähettävät työeläkeotteita säännöllisesti myös postitse kotiin 18-67-vuotiaille Suomessa asuville. Jakelusta on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi:n Työeläkeote kirjeitse joka kolmas vuosi -sivulla.