Yrittäjät vastaavat itse oman työeläkevakuutuksensa järjestämisestä. Yrittäjän eläkelain eli YEL:n mukainen työeläkevakuutus on pakollinen silloin, kun yrittäjä täyttää yrittäjäeläkevakuutuksen perusteet.

  1. Miten yrittäjien työeläketurva on järjestetty?
  2. Miten yrittäjien työeläkevakuutusmaksut kerätään?
  3. Miten yrittäjän työtulo määritellään?
  4. Mitä työtulon ala- ja ylärajat tarkoittavat?
  5. Mitä merkitystä työtulon suuruudella on?
  6. Paljonko yrittäjät maksavat työeläkemaksua?
  7. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan yrittäjien alivakuuttamisesta?
  8. Miten yrittäjille maksettavat työeläkkeet rahoitetaan?
  9. Miten yrittäjien eläke eroaa yksityisalojen työntekijöiden eläkkeestä?

Tässä tietopaketissa keskitytään yrittäjän eläkelain eli YEL:n mukaiseen työeläketurvaan. Maatalousyrittäjien ja apurajansaajien työeläkevakuutus määräytyy maatalousyrittäjien eläkelain eli MYEL:n mukaan. Lisätietoja siitä löytyy Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan verkkosivuilta.

1. Miten yrittäjien työeläketurva on järjestetty?

Yrittäjät vastaavat itse oman työeläkevakuutuksensa järjestämisestä. Yrittäjän tulee ottaa yrittäjän eläkelain eli YEL:n mukainen työeläkevakuutus silloin, kun hän täyttää yrittäjäeläkevakuutuksen perusteet. Pelkkä yrityksen omistaminen ei vielä riitä perusteeksi, vaan eläkevakuutus edellyttää myös työntekoa.

YEL-vakuutus on yrittäjälle pakollinen. Työnteon lisäksi edellytyksenä on, että yrittäjä on 18–69-vuotias, yritystoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta, ja työtulo ylittää alarajan määrän.

Yrittäjän yläikäraja riippuu syntymävuodesta: vuonna 1957 tai aikaisemmin syntyneillä vanhuuseläkkeen ja siten myös vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 68 vuotta. Vuosina 1958-1961 syntyneillä yläikäraja on 69 vuotta ja sitä nuoremmilla puolestaan 70 vuotta. Muutos perustuu vuonna 2017 voimaantulleeseen eläkeuudistukseen, jonka myötä vanhuuseläkeikä nousee asteittain.

2. Miten yrittäjien työeläkevakuutusmaksut kerätään?

Yrittäjät vastaavat työeläkevakuutusmaksustaan kokonaisuudessaan itse. Yrittäjien työeläkemaksu lasketaan yrittäjän työtulon perusteella. Yrittäjä voi maksaa työeläkemaksunsa kerralla koko kalenterivuodelta tai sopia maksuerien määrän (1, 2, 3, 4, 6 tai 12 erää) työeläkevakuuttajan kanssa.

3. Miten yrittäjän työtulo määritellään?

Yrittäjälle määriteltävän työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta. Työtulo ei siis tarkoita yrittäjän itselleen maksamaa palkkaa tai yritystoiminnan taloudellista tulosta.

Lain mukaan YEL:n mukaisen työtulon tulee vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. Eläketurvakeskus laatii työtulo-ohjeet ja antaa minimisuositukset ammattialakohtaiselle YEL-työtulolle.

Yrittäjä arvioi itse työtulonsa määrän, ja eläkevakuuttaja vahvistaa työtulon yrittäjän hakemuksesta. Vahvistetun työtulon perusteella määräytyvät sekä yrittäjän työeläkemaksut että yrittäjälle karttuva työeläke. Työtuloa voidaan tarvittaessa muuttaa, jos yrittäjän työpanoksessa tapahtuu muutoksia.

Työtulon määrittelyssä tulee huomioida työtulolle asetetut ala- ja ylärajat.

4. Mitä työtulon ala- ja ylärajat tarkoittavat?

Yrittäjätoiminnan työtulolle on eläkelaissa määritetty ala- ja ylärajat. Ansiorajat tarkistetaan vuosittain palkkakertoimen avulla. Vuonna 2019 alaraja on 7 799,37 euroa ja yläraja 177 125 euroa.

Yrittäjä siis valitsee itse vakuutettavan työtulonsa tason edellä mainittujen rajojen väliltä, ottaen huomioon ohjeet työtulon määrittelyn periaatteista. Jos yrittäjän työpanoksen arvo jää alarajan alle, ei YEL-vakuutus ole pakollinen. Yrittäjä voi kuitenkin halutessaan ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen silloin, kun työtulo jää alarajaa pienemmäksi. Vakuutettu työtulo ei myöskään voi olla ylärajaa suurempi.

Työtulon alaraja on aikanaan määritelty lain säätämisvaiheessa työntekijän eläkelain vakuuttamisen alarajasta. Ylärajan asettamisen taustalla puolestaan olivat yrittäjän oma vaikutusmahdollisuus vakuutettavan työtulon määrään sekä valtion maksuosuus eläkkeistä. Myöskään palkansaajan eläkkeen perusteena olevassa työansiossa ei huomioida kaikkia työnantajan maksamia suorituksia. Esimerkiksi työsuhdeoptioista ei kerry työeläketurvaa.

5. Mitä merkitystä työtulon suuruudella on?

Yrittäjälle karttuva työeläke lasketaan hänelle määritellyn työtulon perusteella. Jos työtulo on kovin matala, ei yrittäjälle myöskään kerry juurikaan eläkettä.

Työtulo vaikuttaa myös yrittäjien muuhun sosiaaliturvaan. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan ja työttömyyskorvauksen määrä lasketaan yrittäjän YEL-työtulon perusteella.

Jotta yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin, on hänen työtulonsa oltava vähintään 12 816 euroa vuodessa (vuoden 2019 taso).

Työtulon määrän ja yrittäjävuosien vaikutus YEL-eläkkeen määrään

Oheisesta taulukosta näkee, kuinka työtulon määrä ja yrittäjävuodet vaikuttavat YEL-eläkkeen määrään.

  • Laskelmissa oletetaan, että yrittäjä jää eläkkeelle 63 vuoden ja 6 kuukauden iässä, ja sitä aikaisempi työura on kestänyt yhtämittaisena 10, 20, 30 tai 40 vuotta.
  • Laskelmassa oletetaan eläketapahtumahetkeksi 1.7.2019, jolloin 2017 voimaan tulleiden työeläkelakien mukaista eläkekarttumaa on karttunut kahdelta ja puolelta vuodelta.
  • Muilta osin eläkkeen määrä on laskettu vuoden 2005 alusta voimaan tulleiden työeläkelakien säännösten mukaan.

YEL-vuosilla tarkoitetaan YEL:n piirissä toteutunutta aktiiviaikaa (toimintavuosia) silloin, kun yrittäjä lopettaa yrittäjätoiminnan tai siirtyy vanhuuseläkkeelle.

Taulukossa suuntaa-antava kuukausieläke:

Työtulo/vuosi

10 vuotta

20 vuotta

30 vuotta

40 vuotta

7 799 €
(YEL:n alaraja vuonna 2019)

113 €/kk

210 €/kk

304 €/kk

397 €/kk

10 000 €

145 €/kk

270 €/kk

389 €/kk

509 €/kk

15 000 €

218 €/kk

404 €/kk

584 €/kk

763 €/kk

20 000 €

290 €/kk

539 €/kk

779 €/kk

1 018 €/kk

30 000 €

436 €/kk

809 €/kk

1 168 €/kk

1 527 €/kk

50 000 €

726 €/kk

1 348 €/kk

1 946 €/kk

2 545 €/kk

177 375 €
(YEL:n yläraja vuonna 2019)

2 575 €/kk

4 782 €/kk

6 905 €/kk

9 027 €/kk

Vuoden 2005 eläkelain mukaisesti eläkettä karttui 1,5 prosenttia vuotta kohden ennen 53 ikävuoden täyttämistä. Jos yrittäjätoimintaa on sen jälkeen, eläkettä karttui 1,9 prosenttia ikävälillä 53–62 ja 4,5 prosenttia ikävälillä 63–67.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuotta kohden. Uuteen eläkelakiin sisältyy siirtymäaika, jolloin eläkettä karttuu 1,7 prosenttia palkasta 53–62 -vuotiaille vuosina 2017–2025.

Vanhuuseläkkeen määrään on vaikuttanut vuodesta 2010 alkaen elinaikakerroin. Elinaikakerroin määrätään jokaiselle syntymävuosiluokalle erikseen sille vuodelle, jona syntymävuosiluokka täyttää 62 vuotta (0,95722 vuonna 2019). Edellä olevassa esimerkissä eläkkeisiin on sovellettu tätä elinaikakerrointa. Jos vanhuuseläke alkaa ennen sitä vuotta, jolloin eläkkeensaaja täyttää 62 vuotta, kerrotaan vanhuuseläke eläkkeen alkamisvuodelle 62-vuotiaille vahvistetulla kertoimella.

Lähde: Eläketurvakeskus (05/2019)

Työtulon määrän vaikutus sairauspäivärahaan:

(euromäärät ovat suuntaa antavia)

Työtulo/vuosi Sairauspäivärahan määrä

7 799 €

28 €/pvä

15 000 €

35 €/pvä

20 000 €

47 €/pvä

30 000 €

70 €/pvä

50 000 €

85 €/pvä

177 375 €

172 €/pvä

Sairauspäivärahan määrää voi arvioida myös Kelan verkkosivuilta löytyvällä laskurilla.

Lähde: Eläketurvakeskus (05/2019)

6. Paljonko yrittäjät maksavat työeläkemaksua?

Vuonna 2019 yrittäjien eläkelain mukainen maksuprosentti on alle 53-vuotialle ja 62 vuotta täyttäneille yrittäjille 24,1 prosenttia ja 53-62-vuotiaille 25,6 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa yrittäjien työeläkemaksut vuosittain. Keskimääräinen YEL-maksu on keskimääräistä yksityisalojen TyEL-maksua vastaava määrä.

7. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan yrittäjien alivakuuttamisesta?

Alivakuuttaminen tarkoittaa sitä, että yrittäjä määrittelee työtulonsa liian alhaiseksi suhteessa todellisen työpanoksensa arvoon. Tällöin yrittäjän työeläke tai mahdolliset sosiaaliturvaetuudet jäävät usein kovin pieniksi.

Alivakuuttamista perustellaan usein yrittäjäeläkkeen kalleudella. Etenkin aloittavasta yrittäjästä työeläkemaksu voi tuntua suurelta. Aloittaville yrittäjille on kuitenkin olemassa maksualennus: aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen työeläkemaksuunsa ensimmäiseltä 48 kuukaudelta. Maksualennus on yrittäjän iästä riippumaton.

Yrittäjien työeläkemaksut ovat myös kokonaan verovähennyskelpoisia.

8. Miten yrittäjille maksettavat työeläkkeet rahoitetaan?

Yrittäjien eläkkeet rahoitetaan kokonaan jakojärjestelmällä, eli vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Yrittäjien eläkkeitä ei siis rahastoida, toisin kuin työntekijöiden eläkkeitä.

Yrittäjiltä kerätyt työeläkemaksut eivät pääsääntöisesti riitä kattamaan vuotuisia yrittäjäeläkkeestä johtuvia eläkemenoja. Puuttuvan osuuden maksettavien yrittäjäeläkkeiden rahoituksesta kustantaa valtio. Esimerkiksi vuonna 2017 valtion osuus oli kuusi prosenttia yrittäjäeläkemenosta.

9. Miten yrittäjien eläke eroaa yksityisalojen työntekijöiden eläkkeestä?

Yrittäjät vastaavat työeläkemaksustaan kokonaisuudessaan itse, kun taas työntekijät maksavat itse vain osan työeläkemaksustaan työnantajan vastatessa loppuosasta. Yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa oman vakuutettavan työtulonsa tasoon, toisin kuin työntekijällä: työntekijän vakuutettava tulo on aina työnantajan kanssa sovitun palkan suuruinen.

Myös eläkkeiden rahoitus on erilainen: yrittäjäeläkkeitä ei rahastoida, vaan ne rahoitetaan vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla ja valtion maksuosuudella. Yksityisalojen työntekijöiden eläkkeissä puolestaan ei ole valtion rahaa mukana, vaan ne rahoitetaan yksinomaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkevakuutusmaksuilla sekä sijoitustoiminnan tuotoilla.

Lisätietoja:

Tämä Q&A on päivitetty viimeksi 20.5.2019

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.