Työtapaturma- ja ammattitautilaki
Annoimme lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä asetukseen liittyvästä ammattitautiasetuksesta.
Pidämme hyvänä, että työ- ja virkasuhteeseen liittyvä pakollinen työtapaturma- ja ammattitautiturva sisällytetään yhteen lakiin. Uudistettava lainsäädäntö vastaa rakenteeltaan ja sisällöltään hyvin työelämän muuttuvia olosuhteita.
Esityksessä työsuhteen käsite yhdenmukaistuu TYEL-YEL-rajanvedon mukaiseksi. Yrittäjätyön vakuuttaminen perustuisi edelleen vapaaehtoisuuteen, mutta se sidottaisiin lähtökohtaisesti yrittäjien eläkelain mukaisen vakuutuksen voimassaoloon. Tämä yhdenmukaistaa työsuhteisiin ja yrittämiseen liittyvää sosiaaliturvaa.
Myös työansio yhdenmukaistuu mikä esityksen mukaan mahdollistaa tulevaisuudessa yhteisen ansiorekisterin käyttämistä. Pidämme tätä hyvänä asiana.
Hyvänä pidämme myös sitä, että haittarahan muutokset sidotaan työeläkeindeksiin.
Erityisiä näkökohtia
Tapaturmavakuutuksessa korvaustaso on työeläkevakuuttamista korkeampi, mille on omat perusteensa. Tämä saattaa kuitenkin heikentää korvauksenhakijan kiinnostusta työeläkelainsäädännön mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen ja sitä kautta vaikuttaa kielteisesti yleiseen tavoitteeseen työurien pidentämisestä. Katsommekin, että tapaturmakuntoutukseen ehdotettua työllistymisajan korvauksen laajennusta tulisi vielä harkita uudelleen.
Luonnoksessa esitetään kuntoutujalle maksettavaksi ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutumisraha-nimistä etuutta. Tällainen uusi etuusnimike vaikuttaa keinotekoiselta ja aiheuttaa sekaannusta muun sosiaaliturvan yhdenmukaisen linjan kanssa. Esitämme, että kyseessä olevan etuuden nimi myös tapaturmavakuutuksessa olisi kuntoutusraha.
Luonnoksessa esitetään työkokeilun tai työhön valmennuksen ajalta korvattavaksi työnantajalle myös tavanomaista perehdytystä laajemmasta työn opastuksesta syntyviä kustannuksia. Työkokeilu ja työhön valmennus ovat myös työeläkevakuutukseen kuuluvia etuuksia. Eläkevakuuttajien kokemusten mukaan työnantajalle syntyvät työn opastuksesta aiheutuvat kustannukset eivät ole millään tavoin olleet työkokeilun tai työhön valmennuksen järjestämisen esteenä. Koska työnantaja saa jo kustannuksetta hyödykseen työkokeilijan työpanoksen, emme näe työn opastuksen kustannusten korvaamista tarkoituksenmukaisena.
Tapaturmavakuutuksessa hakijan kannalta kielteinen päätös perustuu usein syy-yhteyden puuttumiseen hakijan terveydentilan muutoksen ja korvattavan vahinkotapahtuman välillä. Hakijalla saattaa terveydentilan muutoksen perusteella kuitenkin olla kuntoutustarvetta, jolloin tapaturmavakuutusyhtiön tulisi mielestämme päätöksessään todeta edellä mainittu kuntoutustarve ja ohjata hakija hakemaan ammatillista kuntoutusta hänen kuntoutuksestaan vastaavalta taholta.
Toteamme, että tapaturmavakuutuslainsäädäntö ei mahdollista eläkkeen jättämistä lepäämään. Käytännössä esiintyy varmasti tilanteita, joissa korvauksen saaja ei uskalla lähteä kokeilemaan työelämään pelätessään, ettei epäonnistuessaan saakaan eläkettään takaisin. Katsomme, että tämän lain uudistuksen yhteydessä tulisi selvittää eläkkeen lepäämään jättämisen mahdollisuuden sisällyttäminen myös tapaturmavakuutuslakiin.