Siirry sisältöön

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Annoimme lausunnon sisäministeriölle koskien luonnoksia rahanpesun ja terrorismin estämisestä annetun lain nojalla annettaviksi valtioneuvoston asetuksiksi.

Työeläkevakuuttamiseen liittyy alalla tehtyjen riskiarvioiden mukaan vähäinen riski rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen.

Kommentoimme pelkästään asetusluonnosta eräisiin asiakassuhteisiin ja liiketoimiin liittyvästä yksinkertaistetusta menettelystä asiakkaan tuntemiseksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä ja selvittämisessä.

Pidämme hyvänä sitä, että asetus huomioi nimenomaisella säännöksellä vähäisen riskin vakuutustuotteet ja -palvelut, joita sosiaaliturvaan kuuluvat lakisääteiset työeläkevakuutukset ovat.

Pidämme asetusluonnosta kuitenkin tulkinnanvaraisena ja niukkana. Se ei tuo toivottua selvyyttä siihen, miten ilmoitusvelvollinen voi keventää asiakkaan tunnistamista koskevia toimia muun muassa tosiasiallisen edunsaajan osalta. Asetuksella tulisi täsmentää etenkin direktiivin pakolliseen soveltamisalaan kuulumattomien vakuutusten osalta yksinkertaistettuun asiakkaan tuntemismenettelyyn liittyviä vaatimuksia.

Yksinkertaistettua menettelyä koskeva asetusluonnos

Asetuksessa ei ilmeisesti ole tarkoitus antaa mahdollisuutta ilmoitusvelvolliselle jättää joitakin toimenpiteitä asiakkaan tuntemiseksi tekemättä. Tämä on ristiriitaista suhteessa riskiperusteiseen toimintatapaan, jossa merkitystä on ilmoitusvelvollisen omalla riskiarviolla. Ilmoitusvelvollinen voi oman riskiarvionsa perusteella arvioida, että jollakin seikalla ei kyseisessä vähäriskisessä vakuutustuotteessa ole riskin kannalta merkitystä, joten silloin sen pitäisi voida keventää siihen liittyviä menettelyjä. Lakisääteisessä työeläkevakuutuksessa esimerkiksi vakuutuksen ottavan yhteisön tosiasiallisen edunsaajan tunnistamisella ei ole merkitystä. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen eläkevakuutus ja eläkelaitoksella on aina velvollisuus myöntää vakuutus.

Asetuksen 4 §:ssä säädettäisiin eräisiin vakuutussopimuksiin liittyvästä yksinkertaistetusta menettelystä. Pykälän soveltamisalaan kuuluisivat sellaiset vakuutustuotteet ja -palvelut, jotka eivät kuulu rahanpesudirektiivin pakolliseen soveltamisalaan. Pidämme hyvänä sitä, että lakisääteiset vakuutukset mainitaan asetuksessa erikseen.

Taustamuistioon 4 §:n perusteluihin ehdotamme täydennystä seuraavasti: ”Vakuutusyhtiöllä on velvollisuus myöntää tällaiset vakuutukset riskeistä riippumatta, ja näistä vakuutuksista korvaus maksettaisiin joko sivulliselle vahinkoa kärsineelle henkilölle tai eläkkeensaajalle.”

Kaiken kaikkiaan pidämme tärkeänä sitä, että asetus ei aiheuta sekaannusta rahanpesulain perusteella vallitsevaan tilanteeseen. Ilmoitusvelvollisille ei saa syntyä sellaista käsitystä, että yksinkertaistettua menettelyä koskeva sääntely pyrkii joiltain osin jopa laajentamaan rahanpesulain ilmoitusvelvollisille asettamia velvoitteita.