Tulorekisterin strateginen kehityssuunta -loppuraportti

Työeläkealan keskeisimpänä huomioina totesimme seuraavaa:

Työeläkevakuuttajat ja työeläkejärjestelmä ovat täysin riippuvaisia tulorekisterin tietosisällöstä. Oikein ilmoitetut tulotiedot ovat edellytys oikeansuuruisten vakuutusmaksujen määräämiselle. Kyse on työntekijän eläketurvasta sekä eläkkeen myöntämisestä oikeilla tiedoilla. Myös työnantajan hallinnollista taakkaa on pystyttävä keventämään, jotta työnantajat sitoutuvat kattavasti tulorekisteriin ilmoittamiseen.

Työeläkealalle on tärkeintä heti tehtävät ja lyhyen aikavälin kehitystarpeet.

Vuoden 2020 vuosimuutoksissa on tulossa joitain tiedon laatua parantavia tarkistuksia. Tämän lisäksi työeläkealan mielestä:

• Tulee kattavasti selvittää, minkälaiset tarkistukset tulorekisterin rajapintaan tulee toteuttaa, jotta helpotetaan työnantajan ilmoittamista ja varmistetaan tiedon laatu. Tämä helpottaa tulorekisterin asiakaspalvelun kuormitusta ja kaikkien tiedon käyttäjien asiakaspalvelua.

• Tulorekisterin tietojen täsmäyttämisen tulee olla mahdollista tiedon tuottajille ja käyttäjille. Työeläkealalla tämä tarkoittaa tulorekisterin tietojen täsmäyttämistä ansaintajärjestelmää vasten sekä etuustietietojen täsmäyttämistä tiedon tuottajan roolissa. Työeläkelan on pystyttävä osoittamaan tietojen oikeellisuus työnantajille vakuutusmaksuja määrättäessä ja vakuutetuille eläkkeen määräytymisessä.

• Tulorekisterin suorituskykyä on pystyttävä parantamaan ja suorituskyky on varmistettava myös tulevaisuudessa. Työeläkeala hakee tulotietoja reaaliaikaisesti, jolloin ongelmat vaikuttavat suoraan työeläkealan toimintaan. Toisaalta työeläkealan pitää pystyä hakemaan myös suuria massoja esimerkiksi vakuuttamisen valvonnan näkökulmasta.

Edellisiin kohtiin perustuen työeläkealan mielestä uusien kehittämiskokonaisuuksien prioriteettijärjestys on:

1. Tiedon laadun varmistaminen (kehittämiskokonaisuus 1)
2. Ilmoittamisen selkeyden ja käytettävyyden lisääminen (kehittämiskokonaisuus 2)
3. Kokonaisprosessin kehittäminen (kehittämiskokonaisuus 4)
4. Tietopohjan ja tietosisällön laajentaminen (kehittämiskokonaisuus 3)

Liitteissä 1 ja 2 työeläkeala on ottanut kantaa kehittämiskokonaisuuksiin liittyvien toimenpiteiden ajalliseen sijoittumiseen sekä siihen, miten toimenpiteet tukevat tulorekisterin tavoitteita.

Tässä lausunnossa esitämme sekä Työeläkevakuuttajat TELA ry:n (Tela) että Eläketurvakeskuksen (ETK) huomiot lausuttavana olevaan asiakirjaan. Tela on työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö ja edustaa Suomen kaikkia lakisääteistä työeläketurvaa hoitavia työeläkevakuuttajia. Työeläkevakuuttajat ovat tulorekisteritiedon käyttäjiä ja vuodesta 2021 alkaen myös tiedon tuottajia. ETK on työeläkelaeissa tarkoitetun työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin. ETK on tulorekisteritiedon käyttäjä.

Kehittämiskokonaisuus 1: Tiedon laadun varmistaminen

Tiedon laatu on työeläkealan näkökulmasta tärkein ja keskeisin kehittämiskokonaisuus. Panostaminen tiedon laatuun edistää viime kädessä muidenkin kehittämiskokonaisuuksien saavuttamista. Tietojen oikeellisuuden varmistaminen teknisesti tulorekisterin rajapinnassa vähentää myös useiden eri toimijoiden kyselyitä työnantajilta.

Työeläkealan kokemuksen mukaan tiedon laatu ei ole kaikissa tilanteissa ristiriidassa tiedon nopean ilmoittamisen kanssa. Ilmoittamisen nopeuteen liittyvät haasteet saattavat ratketa palkkaohjelmistojen tai prosessiautomaation kehittyessä.

Työeläkealan käsityksen mukaan teknisten tarkistusten toteutusmahdollisuuksia ei ole laajasti selvitetty. Emme siis voi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan merkittävä osa tiedon laatua parantavista kehittämistoimenpiteistä tulisi olla niin sanottuja epäsuoria toimenpiteitä. Tulorekisterin käyttäjämäärän kasvaessa epäsuorien toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee ylipäätään arvioida. Tiedon tuottajan on jatkossa entistä vaikeampi arvioida mihin tietoja käytetään ja milloin tiedot ovat oikein ilmoitettu. Vastuu tiedon oikeellisuudesta eri tilanteissa pitää olla selkeä.

Virheelliset tai puutteelliset tiedot tulorekisterissä johtavat lopulta siihen, että tiedon käyttäjä joutuu tekemään korjaukset omiin järjestelmiinsä. Virheellisten ja puutteellisten tietojen myötä syntyy myös epäilys, mihin tulorekisterissä olevaan tietoon voi luottaa. Tällöin menetetään osa Tulorekisterin hyötypotentiaalista.

Tulorekisterin rakentamisvaiheessa on keskusteltu, että niin sanotun rinnakkaisen näkemyksen rekisteriin palataan ensimmäisen käyttöönoton jälkeen. Tämän selvittämistä pidetään edelleen kannatettavana. Rinnakkaisen tiedon tallettaminen mahdollistaa sen, että joku muu taho voi tallettaa tulotiedot tulorekisteriin työnantajan puolesta silloin, kun työnantaja ei jostain syystä hoida ilmoitusvelvollisuuttaan. Näin kaikki palkkatiedot saadaan kattavammin rekisteriin ja hyödyntäjien käyttöön eivätkä eri rekistereiden tiedot eriytyisi toisistaan.

Lisäksi rinnakkaisen tiedon tallettaminen hyödyntää tiedon käyttäjiä ”vaikeimpien” tapausten selvittämisessä niin, että työnantajalta ei välttämättä tarvitse pyytää lisäselvityksiä.

Kehittämiskokonaisuus 2: Ilmoittamisen selkeyden ja käytettävyyden lisääminen

Työeläkealan mielestä tulorekisterin käytettävyys paranee ensisijaisesti panostamalla rajapintojen toimivuuteen ja ilmoittamisen automatisointiin. Näitä kehitystoimenpiteitä tulee myös aikataulullisesti edistää ensimmäiseksi. Näin pystytään keventämään ilmoittajien hallinnollista taakkaa, asiakaspalvelun kuormitusta sekä mahdollistetaan tiedon käyttäjien prosessien kehittäminen.

Työeläkealan mielestä toissijaisina kehittämistoimenpiteinä tulevat ohjeistuksen selkiyttäminen ja käsitteiden yksinkertaistaminen, joten näitä tulee mielestämme edistää myöhemmin. Normaali ohjeistuksen ylläpito tai parantaminen, neuvonnan osaamisen kehittäminen ja resurssien mitoittaminen eivät ylipäätään ole kehityssuunnitelmaan kuuluvia asioita, vaan kuuluvat Tulorekisterin vuotuiseen toimintasuunnitelmaan.

Kehittämiskokonaisuus 3: Tietopohjan ja tietosisällön laajentaminen

Tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisesti tulorekisteri on rekisteri maksetuista palkka- ja etuustuloista. Työeläkeala suhtautuu varauksella tulorekisterin tietosisällön laajentamiseen. Nykyisen tietosisällön laadun ja luotettavuuden pitää olla kunnossa ja tähän pitää panostaa ensimmäiseksi. Työnantajan hallinnollista taakkaa ei tule tarpeettomasti kasvattaa uusilla ilmoitettavilla tiedoilla.

Työeläkealan käsityksen mukaan tulorekisterin nykyinen palkkatietosisältö riittää työeläkealalle myös pitkällä aikavälillä. Etuustietojen käyttöönotto on vasta tulossa ja siihen liittyviä mahdollisia kehitystarpeita on tarpeen arvioida käyttöönoton jälkeen.

Kehittämiskokonaisuus 4: Kokonaisprosessin kehittäminen

Työeläkealan mielestä tärkeintä on kehittää yhteistyötapoja Tulorekisteriyksikön ja sidosryhmien välillä. Onnistuneen kehittämisen edellytys on yhteisten käsitysten ja tulkintojen luominen. Tämä edellyttää aktiivisesti toimivaa toimijoiden verkostoa. Näkemyksemme mukaan operatiivisen toiminnan tueksi tulee perustaa työryhmä, jossa ovat edustettuina keskeisimmät tulotietojen käyttäjät.

Tulorekisterin tehtävä on ensisijaisesti toimia rekisterinä maksetuista palkka- ja etuustuloista ja huolehtia siihen liittyen rekisterinpitäjän velvollisuuksista. Työeläkeala ei ainakaan tällä hetkellä koe tarvetta laajentaa merkittävästi Tulorekisterin roolia.

Lopuksi

Työeläkeala toivoo tarkempaa kuvausta siitä, miten kehittämissuunnitelman osalta varmistetaan, että kehittämistä ohjaavat asiat ymmärretään samalla tavalla tulorekisterin ja sidosryhmien välillä. Olemme kokeneet tämän haasteeksi nykytilanteessa. Lisäksi jää epäselväksi, mihin raportissa mainitulla tulorekisterin kehityksen hallintamallilla viitataan ja kuinka usein kehittämissuunnitelma tullaan päivittämään. Työeläkealan näkemyksen mukaan kehittämissuunnitelmaa tulee arvioida vuosittain.

Pitemmän aikavälin kehityskokonaisuuksien sisällöstä on tärkeää tehdä erilliset selvitykset ja käynnistyspäätökset ennen suurempien kokonaisuuksien edistämistä.