Työeläkevakuuttajilla menestyksekäs sijoitusvuosi 2025

Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2025 oli tapahtumarikas. Vuosi alkoi optimistisissa tunnelmissa vahvan sijoitusvuoden 2024 jälkeen, mutta geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden kiristyminen viilensi markkinatunnelmia vuoden alkupuolella. Hermostuneisuutta aiheuttivat erityisesti Yhdysvaltain hallinnon kauppapolitiikan linjaukset.

Markkinat toipuivat kuitenkin nopeasti notkahduksesta, ja loppuvuotta kohden osakemarkkinat olivat myötätuulessa teknologiayhtiöiden siivittäminä.

MAAILMANTALOUS kasvoi viime vuonna hieman yli kolmen prosentin vauhtia. Yhdysvalloissa kasvu oli kehittyneiden maiden nopeinta, hieman yli kaksi prosenttia. Kasvun taustalla olivat yritysten investoinnit, tekoälyklusterin veto ja yksityinen kulutus. Verrattuna edellisvuoteen kasvu kuitenkin hidastui noin 0,7 prosenttiyksikköä.

Euroalueen talous ylsi viime vuonna noin puolentoista prosentin kasvuun. Kasvu hidastui hieman vuoden loppua kohden, mutta oli selvästi nopeampaa kuin edellisvuonna, jolloin euroalueen talous kasvoi hieman alle yhden prosentin vauhtia. Saksan mittavat investoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin voivat tukea talouskasvua tulevina vuosina.

Laajemmin euroalueen kasvun vauhdittaminen edellyttäisi investointiympäristön parantamista ja tuottavuuden vahvistamista. Mikäli euroalueen kasvua ei saada vauhditettua, riskinä on elintason rapautuminen ja globaalin kilpailuaseman heikkeneminen.

Kehittyvillä markkinoilla kasvu oli nopeinta Intiassa (hieman yli 7 prosenttia) ja Kiinassa (5 prosenttia). Intian talouden kasvua tukevat suotuisa väestörakenne, markkinoiden koko ja kasvuhakuinen politiikka. Kiinassa kotimainen kysyntä kärsi kiinteistösektorin ongelmista ja heikosta yksityisestä kulutuksesta. Talouskasvu nojasi teollisuustuotteiden vientiin sekä valtiojohtoiseen investointi- ja teollisuuspolitiikkaan.

SUOMEN TALOUS kasvoi ennakkotietojen mukaan vaatimattomat 0,2 prosenttia viime vuonna, mikä kuvastaa pitkittynyttä heikon kasvun jaksoa. Talouskasvun kestävämpi piristyminen edellyttäisi erityisesti tuottavuuden vahvistumista.

Julkisen talouden velkaantumiskehitys asettaa rajoitteita finanssipolitiikan liikkumavaralle, mikä osaltaan voi vaikuttaa kotimaan talousnäkymiin lähivuosina.

INFLAATION HIDASTUMINEN mahdollisti keskuspankeille rahapolitiikan keventämisen viime vuonna.

Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan neljästi alkuvuonna, minkä jälkeen ohjauskorko pidettiin ennallaan hieman yli kahdessa prosentissa. Yhdysvaltain keskuspankki aloitti koronlaskut myöhemmin syksyllä ja laski korkoja yhteensä kolme kertaa.

Keskuspankkien koronlaskut tukivat markkinoita, mutta samanaikaisesti geo- ja kauppapoliittiset jännitteet lisäsivät markkinoiden epävarmuutta.

OSAKEMARKKINAT kehittyivät kokonaisuutena myönteisesti viime vuonna. Yhdysvalloissa osakeindeksien nousu painottui teknologia‑ ja tekoälysektorin osakkeisiin, ja esimerkiksi S&P 500 ‑indeksi nousi noin 18 prosenttia.

Euro kuitenkin vahvistui samaan aikaan yli 10 prosenttia suhteessa Yhdysvaltain dollariin, minkä seurauksena indeksin euromääräinen tuotto jäi noin kolmeen prosenttiin.

Dollarin heikentymisen taustalla olivat muun muassa hallinnon arvaamaton kauppapolitiikka, huoli liittovaltion budjettialijäämästä sekä epävarmuus keskuspankin riippumattomuudesta.

Eurooppalaisilla ja suomalaisilla osakkeilla oli viime vuonna vahva vuosi. Euro Stoxx ‑indeksi nousi yli 20 prosenttia, ja Helsingin pörssin pitkä alavire päättyi.

SUOMALAISOSAKKEIDEN KEHITYS oli yksi markkinoiden parhaista, ja pörssi ylsi yli 30 prosentin vuosituottoon. Myös kehittyvät markkinat tarjosivat sijoittajille hyviä tuottoja.

Kaikki omaisuusluokat tarjosivat positiivista tuottoa työeläkevakuuttajien sijoituksille. Parhaiten tuottivat osake- ja osaketyyppiset sijoitukset, joiden nimellinen tuotto oli viime vuodelta 10,6 prosenttia. Vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat 4,5 prosenttia, korkosijoitukset 3,8 prosenttia ja kiinteistösijoitukset 1,1 prosenttia.

TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMISEEN käytettävien sijoitusvarojen määrä kasvoi vuoden aikana noin 14 miljardia euroa, 285 miljardiin euroon.

Sijoitusvaroista oli viime vuoden lopussa sijoitettuna osakesijoituksiin eli noteerattuihin osakkeisiin, listaamattomiin osakkeisiin ja pääomasijoituksiin 61 prosenttia, korko- ja rahamarkkinasijoituksiin 23 prosenttia, kiinteistösijoituksiin 8 prosenttia ja muihin sijoituksiin (eli muun muassa hedgerahastoihin) 9 prosenttia.

Osakesijoitusten suhteellinen osuus sijoitusvaroista kasvoi kolme prosenttiyksikköä ja korkosijoitusten osuus laski yhden prosenttiyksikön vuoden takaa. Lisäksi kiinteistösijoitusten osuus laski yhden prosenttiyksikön ja vaihtoehtoisten sijoitusten osuus pysyi muuttumattomana vuoden 2024 loppuun verrattuna.

Osakkeiden suhteellista osuutta nosti osakemarkkinoiden hyvä kehitys.

Sijoitusvaroista viidennes (19 prosenttia) kohdistui viime vuoden lopussa kotimaahan. Vajaa viidennes eli 15 prosenttia oli sijoitettuna euroalueelle. Pääosa työeläkejärjestelmän sijoituksista, kaikkiaan 66 prosenttia, kohdistui globaaleille markkinoille eli muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Japaniin sekä myös kehittyviin talouksiin.

Sijoitustuotto vuodelta 2025 oli nimellisesti 7,4 prosenttia ja vuotuisen inflaation suhteen korjattu reaalituotto 7,2 prosenttia. Vuodesta 1997 lähtien nimellistuotto on ollut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa ja inflaatiokorjattu reaalituotto keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa.