Kysely: Suomalaiset vastustavat työeläkkeiden heikentämistä ja haluavat pitää kiinni eläketurvan kantavista periaatteista, mutta ovat epävarmoja tulevaisuudesta

Julkisuudessa on kuluvan vuoden aikana keskusteltu paljon työeläkejärjestelmän kestävyydestä, keinoista käyttää eläkejärjestelmää valtiontalouden vahvistamiseen ja luottamuksesta eläketurvaan. Telan Verianilla teettämän tuoreen kyselytutkimuksen yksi jopa yllättävä tulos on, että suomalaiset – iästä riippumatta – vastustavat työeläkkeiden heikentämistä. Kyselyssä vastaajat ottivat kantaa väitteeseen, jonka mukaan työeläkkeiden tasoa ja eläketurvan sisältöä ei pidä enää heikentää missään tilanteessa. Kokonaisuudessaan 73 prosenttia vastaajista on väitteen kanssa samaa mieltä. Myös nuoremmissa vastaajaikäluokissa vastustus työeläkkeiden heikennyksille on merkittävää: 30–39-vuotiaista vastaajista 56 prosenttia ja alle 30-vuotiaista 57 prosenttia katsoo, ettei eläkkeitä pidä enää heikentää.

– Eläkkeiden riittävyys on suomalaisille tärkeä arvo iästä riippumatta. Tulokset viittaavat siihen, että kansalaiset odottavat työeläkejärjestelmältä vakautta, sanoo Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Suomalaiset ovat kyselyn perusteella kuitenkin huolissaan siitä, säilyvätkö järjestelmän kantavat periaatteet ja riittävä eläketurva myös tuleville sukupolville. Vastaajista 61 prosenttia pitää todennäköisenä, että työeläkkeitä heikennetään vähitellen vuoteen 2050 mennessä niin paljon, että työeläke ei enää yksinään riitä elämisen tarpeisiin.

Luottamus järjestelmän ydinajatuksiin vahvaa – mutta tulevaisuus huolettaa

Myös työeläkejärjestelmän keskeinen periaate, elämän riskeihin ja vanhuudenturvaan varautuminen yhdessä, saa kansalaisilta kyselyn perusteella laajaa hyväksyntää. Vastaajat pitivät tärkeänä, että työeläkkeet ovat nykymallin mukaisesti pakollinen ja yhteiseen riskinkantoon perustuva järjestelmä. Noin kolme neljästä vastaajasta (77 prosenttia) kannatti tätä työeläkejärjestelmän perusratkaisua.

– Suuri osa kansalaisista haluaa pitää kiinni nykyisen eläkejärjestelmän kantavista periaatteista ja eläkkeiden riittävästä tasosta. Työeläkejärjestelmän yhteinen riskinkanto näyttää olevan sellainen perusperiaate, josta ei haluta luopua. Huoli kohdistuu siihen, haluavatko ja pystyvätkö päättäjät pitämään näistä periaatteista kiinni jatkossa. Kyselytulokset kertovat, että suomalaiset ovat valmiita kehittämään eläkejärjestelmää pitkäjänteisesti, mutta eivät kaipaa sen perusteiden remontointia, sanoo Sirén.

Ruotsin rahastoeläkemalli kiinnostaa, mutta jakaa mielipiteitä

Kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista ajatukseen, että osa pakollisista eläkemaksuista voitaisiin sijoittaa itse. Malli on tuttu Ruotsista, jossa kansalaiset sijoittavat 2,5 prosenttia eläkemaksusta tarjolla oleviin rahastoihin tai antavat sijoituksensa oletusrahasto AP7:n hoidettavaksi. Suomen tuoreimman eläkeuudistuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä sosiaaliturvaministerinä toiminut Sanni Grahn-Laasonen asetti selvityshenkilön selvittämään Ruotsin mallin soveltumista Suomeen. Selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden alussa.

Telan kyselytulokset osoittavat, että ajatus Ruotsin mallista kiinnostaa. Mahdollisuus ottaa riskiä eläketurvan tasosta omalle kontolle kiinnostaa eniten vastaajia, jotka ovat hyvätuloisia ja hyvässä asemassa työmarkkinoilla. Ajatus Ruotsin mallista kuitenkin myös jakaa kansalaisia puoluekannasta riippumatta.

– Tulos on linjassa sen kanssa, mitä tiedämme Ruotsin järjestelmästä. Mahdollisuus omiin sijoitusvalintoihin kiinnostaa erityisesti niitä, joille sijoittaminen on jo tuttua. Samalla moni pitää tärkeänä, että eläketurvan perustana säilyy yhteinen järjestelmä, Sirén sanoo.

Pitkäjänteiselle kehittämiselle tukea

Kyselyn perusteella suomalaiset suhtautuvat varauksella suuriin järjestelmämuutoksiin. Sen sijaan nykyisen työeläkejärjestelmän kehittäminen vaiheittain ja pitkäjänteisesti saa kannatusta. Vastaajista 71 prosenttia pitää hyvänä nykyistä mallia, jossa valta neuvotella ja päättää työeläketurvan sisällöstä on palkansaajia ja työnantajia edustavilla työmarkkinajärjestöillä. Varauksella puolestaan suhtaudutaan siihen, että päätösvalta olisi yksinomaan eduskunnalla. Tätä kannattaa 16 prosenttia.

– Työeläkejärjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä on onnistuttu pitämään kiinni pitkäjänteisyydestä ja ennakoitavuudesta. Kyselytuloksia voi tulkita niin, että suomalaiset ovat pitkäjänteisen kehittämisen puolella. Eläkejärjestelmää halutaan uudistaa tarpeen mukaan, mutta sen perustan toivotaan säilyvän vakaana ja ennakoitavana, Sirén sanoo.

Sirén arvioi, että tuloksissa näkyvät jatkuvat erilaiset avaukset työeläkkeiden sopeuttamisesta. Ne voivat näkyä turvattomuuden tunteena ja luottamuksen laskuna.

Sirén nostaa erityisesti esille nuorten epäluottamuksen, joka on ollut paljon esillä mediassa.

– On syytä varoa, millaisia johtopäätöksiä luottamuksen heikentymisestä tehdään. Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että myös nuoret toivovat päättäjiltä ratkaisuja, joissa eläketurvaa ei jatkuvasti heikennetä, Sirén toteaa.

– Eläkejärjestelmän pitää olla nuorten luottamuksen arvoinen. Nuorten epäluottamusta ei pidä vähätellä eikä kuitata vakuuttelulla. Siihen pitää vastata tiedolla ja teoilla. Työeläkealan tehtävä on kertoa, miksi järjestelmään voi luottaa. Päättäjien tehtävä on osaltaan varmistaa, että siihen voi luottaa myös tulevaisuudessa, Sirén summaa.

Telan päättäjädebatissa keskustellaan Suomen sopeutusurakan seurauksista eläkkeille – vaalitabloidin toinen painos kokoaa näkökulmat

Telan päättäjädebatissa tiistaina 29.9. klo 15–16 sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.), kansanedustajat Eeva Kalli (kesk.), Jani Mäkelä (ps.) ja Tytti Tuppurainen (sd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sekä Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén purkavat auki työeläkejärjestelmää koskevia valintoja.

Tilaisuuden yhteydessä julkaistaan myös toinen painos Telan hallitusohjelmatavoitteita käsittelevästä tabloidista. Lehti on luettavissa verkossa: Suomi tarvitsee sopeutusta – mutta ei lyhytnäköisyyttä.

Alan tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle löytyvät myös kootusti Telan Vaalit 2027 -verkkosivulla.

Kooste: Kyselytutkimuksen muut tulokset ja Sirénin kommentit

• Suomalaiset suhtautuvat kielteisesti työeläkkeiden heikentämiseen. Vastaajista 73 prosenttia on sitä mieltä, että työeläkkeiden tasoa ja eläketurvan sisältöä ei pidä enää missään tilanteessa heikentää. Eniten kannatusta vastaajien parissa saa työeläkkeiden sopeuttaminen tulevien eläkkeiden rahoituksen ollessa vaarassa (53 prosenttia). Sen sijaan työeläkkeiden sopeuttamista, jos rahaa tarvitaan yhteiskunnassa muihin tarkoituksiin, kannattaa 26 prosenttia, ja työeläkejärjestelmän rahastoitujen varojen käyttöä muuhun kuin työeläkkeisiin kannattaa 11 prosenttia.
  
  Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirénin mukaan tulos kertoo siitä, että suomalaiset suhtautuvat suurella varauksella siihen, että eläkejärjestelmän varoja käytettäisiin valtiontalouden lyhyen aikavälin ongelmien ratkaisemiseen. ”Huonosti harkitut, lyhytnäköiset poliittiset ratkaisut heikentäisivät luottamusta eläkejärjestelmään edelleen – ja syystäkin”, Sirén sanoo.

• Vastaajilta kysyttiin näkemystä kolmen kehitysskenaarion todennäköisyyteen:
  • 60 prosenttia arvioi, että työeläkkeitä leikataan vähitellen vuoteen 2050 mennessä niin, että työeläke ei enää yksinään riitä elämisen tarpeisiin.
  • Onko vastuu eläkeajan toimeentulosta 2050-luvulla yhteinen vai varaudutaanko eläkeaikaan kokonaan säästämällä itse? Kysymys jakoi vastaajia. Heistä 50 prosenttia ei pitänyt todennäköisenä, että vastuu siirtyisi yksilöille. Noin 37 prosenttia arveli näin käyvän, 12 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.
  • Kysymykseen työeläkejärjestelmän päätösvallasta oli vaikeinta ottaa kantaa. Noin 40 prosenttia piti todennäköisenä, että vuonna 2050 työmarkkinajärjestöt eivät enää neuvottele työeläkkeistä, vaan kulloinenkin hallitus tekee muutoksia työeläkejärjestelmään. Noin 27 prosenttia ei osannut ottaa kantaa. Lähes 34 prosenttia piti kehityskulkua epätodennäköisenä.

”Tulokset kertovat, että kansalaiset ovat epävarmoja ja heille on epäselvää, mihin eläkejärjestelmä on menossa”, Sirén arvioi.

Taustatietoa tutkimukseen liittyen

Kyselytutkimuksen tiedonkeräys toteutettiin Verianin käyttämässä internetpaneelissa 14.–21.8.2026. Kyselyyn vastasi 1 019 täysi-ikäistä suomalaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aineisto painotettiin edustamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Tuloksia voi tarkastella tarkemmin kuvasarjasta:

Lisätietoja: