Siirry sisältöön

Mikä on totuus jätti-indeksistä?

Kansan Eläkeradio ottaa kolmannessa jaksossa käsittelyynsä indeksit ja inflaation. Mikä on taitettu indeksi? Onko inflaatio erityisen huono asia eläkkeensaajille? Asiasta on syttymässä lähes perheriita soittajamme Tiia-Marian perheessä, joten asiantuntijan vastaus on enemmän kuin paikallaan.

Tärkeimmät faktat indekseistä:

Indeksi on ikään kuin eläkeläisten ”palkankorotus”.

Eläkkeisiin liittyviä indeksimekanismeja on kolme erilaista.

  • Kansaneläkeindeksiä käytetään kansaneläkkeiden korottamiseen.
  • Palkkakerrointa käytetään, kun henkilön työeläkkeen määrää lasketaan eläkkeelle jäädessä. Sen avulla kaikki työuran aikaiset ansiot muutetaan eläkkeellejäämisvuoden tasoon.
  • Työeläkeindeksillä korotetaan maksussa olevia työeläkkeitä.

Työeläke- ja kansaneläkeindeksejä voisi kutsua eläkeläisten ”palkankorotukseksi”. Niiden avulla pidetään huolta eläkkeiden ostovoiman säilymisestä.

Indeksiturvan merkitystä on kuvattu tarkemmin Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla.

Indeksit perustuvat kuluttajahintojen ja ansioiden muutoksiin.

Kaikki indeksit perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin kuluttajahinta- ja ansiotasoindekseihin, jotka kuvaavat jo toteutunutta hinta- ja ansiotason kehitystä. Eri indekseissä huomioidaan hintojen ja ansiotason muutokset hieman eri tavalla.

  • Kansaneläkeindeksi perustuu puhtaasti hintojen muutokseen, eli siinä huomioidaan kuluttajahintaindeksi 100-prosenttisesti.
  • Palkkakertoimessa huomioidaan sekä ansioiden että hintojen muutos. Ansiotason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintatason muutoksen 20 prosenttia.
  • Myös työeläkeindeksissä huomioidaan sekä ansioiden että hintojen muutos, mutta eri painotuksella: ansiotason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintatason muutoksen 80 prosenttia.

Työeläkeindeksin muuttaminen enemmän ansiokehitystä painottavaksi aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia.

Työeläkejärjestelmän alkuaikoina maksussa olevia työeläkkeitä korotettiin yksinomaan ansiotason muutoksen perusteella. Sittemmin vuonna 1976 siirryttiin niin sanottuun puoliväli-indeksiin, jossa sekä hinta- että ansiotason muutosten paino oli 50 prosenttia. Vuonna 1996 taas siirryttiin taitettuun indeksiin, joka määräytyi nykyisen työeläkeindeksin tavoin mutta jota käytettiin vain 65 vuotta täyttäneiden eläkkeiden korottamiseen. Vuodesta 2005 alkaen nykyistä työeläkeindeksiä on käytetty kaikkiin maksussa oleviin työeläkkeisiin.

Tehtyjen indeksimuutosten taustalla on ollut tarve hillitä työeläkemaksujen nousua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Aika ajoin julkisessa keskustelussa esitetään nykyisen työeläkeindeksin muuttamista niin, että siinä painotettaisiin enemmän ansiokehitystä – kuten esimerkiksi puoliväli-indeksiksi. Koska vuosittaiset indeksikorotukset rahoitetaan osana työnantajilta ja työntekijöiltä perittävää työeläkemaksua, tulisi sitä korottaa mahdollisen indeksimuutoksen myötä. Kustannukset muodostuisivat aikaa myöden merkittäviksi.

Erilaisia ehdotuksia työeläkeindeksin muuttamiseksi sekä niiden vaikutuksia niin maksettaviin eläkkeisiin kuin eläkkeiden rahoitukseen on avattu tarkemmin työeläkeindeksiä käsittelevässä tietopaketissamme.

Inflaatio nosti vuonna 2023 maksettavia indeksikorotuksia poikkeuksellisen paljon.

Inflaatio eli hintojen nousu oli vuonna 2022 poikkeuksellisen korkea, millä oli vaikutusta myös vuoden 2023 indeksikorotuksiin.

Työeläkeindeksin tuoma korotus on vuonna 2023 noin 6,8 prosenttia. Palkkakerroin puolestaan nousi vuoteen 2022 verrattuna 3,8 prosenttia, eli työeläkeindeksi kasvaa poikkeuksellisesti selvästi enemmän kuin palkkakerroin.

Kansaneläkkeessä käytettävä kuluttajahintaindeksi nousee vielä työeläkeindeksiäkin enemmän. Kun otetaan huomioon aiemmin vuonna 2022 tullut ennakkokorotus, nousivat kansaneläkkeet yhteensä 7,7 prosenttia.

Vuoden 2023 indeksitarkistukset ovat poikkeukselliset vuosikymmenten aikajänteellä. Esimerkiksi työeläkeindeksin muutos on viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana jäänyt useimmiten alle 1,5 prosenttiin. Työeläkeindeksin tehtävä on huolehtia eläkkeiden ostovoimasta. Nykymuotoinen työeläkeindeksi säilyttää eläkkeen ostovoiman ja huomioi lisäksi osan ansiotason noususta. Juuri tässä hetkessä, kun hinnat nousevat, nykyinen indeksi toimii parhaiten.

Yli 65-vuotiaiden elinkustannusten kehitys ei ole merkittävästi poikennut työikäisistä.

Aika ajoin julkisuudessa esitetään toiveita eläkeläisten omaan kulutuskoriin siirtymisestä sillä ajatuksella, että heidän elämisen kustannukset eroaisivat muusta väestöstä.

Teimme vuoden 2022 alussa arvion kulutustutkimuksen uusimpien (vuoden 2016) kuluttajaprofiilien pohjalta yli 65-vuotiaille tyypillisen kulutuskorin hintakehityksestä suhteessa muihin vuonna 2021. Yli 65-vuotiaiden kuluttamien tuotteiden hintojen kehitys ei vuonna 2021 juurikaan poikennut keskimääräisestä kuluttajasta. Vaikka energia, asuminen ja lämmitys ovat isommalla painolla eläkeläisen kulutuksessa, toisaalta liikenne ja polttoaineet ovat pienemmällä painolla.

Jäikö kysyttävää? Ota yhteyttä:

Kansan Eläkeradion käsittelyssä myös muut eläkkeiden klassikkokysymykset

Kansan Eläkeradio käsittelee myös muita työeläkkeitä koskevia klassikkokysymyksiä nuorten eläkkeistä, pienten eläkkeiden korottamisesta, eläkerahastoista sekä eläkevarojen sijoittamisesta.

Ajankohtaista aiheesta

Suomessa ei tarvita sukupolvisotaa

Suomessa näkyy toisinaan merkkejä sukupolvien välisestä vastakkainasettelusta. Niitä lisäsi ensin se, että eläkeläisten tulot olivat pitkään muita vakaammalla tolalla. Ja…