Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2010 strategisten tehtävien arviointi- ja päivitystyö
Annoimme lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle koskien yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2010 strategisten tehtävien arviointi- ja päivitystyötä. Strategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niitä vaarantavat uhkamallit ja ministeriöiden strategiset tehtävät toimintojen turvaamiseksi.
Lausuntomme pääkohtina toteamme seuraavaa:
- Jatkuvuuden hallintaan liittyvää yhteiskunnan eri toimijoiden välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä on edelleen syytä kehittää. Käytäntöjen pitää perustua normaaliolojen toimintamalleihin.
- Työeläkevakuuttajien huoltovarmuuskriittisimmät toiminnot ovat riippuvaisia sähkön jakelusta ja tietoliikenteen sekä maksujen välityksen toiminnasta. Osana vakuutustoiminnan ja sijoitusten hoidon turvaamisen tehtäviä näemme tärkeänä määritellä sähkönjakelun ja tietoliikenteen osalta yhteiskunnan huoltovarmuuskriittiset toimijat, joiden tarpeita voidaan pitkittyvissä häiriö- ja poikkeusoloissa priorisoida.
- Maksuliikenteen luotettavuuden varmistaminen ja varajärjestelyjen kehittäminen ovat merkittäviä tekijöitä toimeentulon järjestämisessä ja vakuutustoiminnan turvaamisessa. Maksuliikenteen varajärjestelyissä ei työeläkkeiden maksamisen osalta voida tukeutua käteisen rahan jakeluun.
Työeläkevakuuttajien arvio strategisten tehtävien ajankohtaisuudesta ja päivitystarpeesta
Työeläkevakuuttamisen kannalta merkittävimmät strategiset tehtävät ovat
- vakuutustoiminnan mukaan lukien eläkkeiden maksun turvaaminen
- sijoitusten hoidon turvaaminen
- sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan varmistaminen ja
- toimeentulon turvaaminen.
Työeläkealan oman varautumisen lisäksi työeläkevakuuttajien huoltovarmuuskriittisimmät toiminnot ovat riippuvaisia sähkön saannista ja tietoliikenteen sekä maksujenvälityksen toiminnasta. Toiminta edellyttää verkostoitunutta yhteistyötä näiden palveluiden tarjoajien kanssa.
Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi yhteistyö tällaisten verkostojen, työeläkealan toimijoiden ja eri viranomaisten välillä vaatii pitkäjänteistä kehittämistä. Yhteistyö pitää perustua normaalioloissa määriteltyihin toimintatapoihin, vastuisiin, viestintäkäytäntöihin ja eri osapuolten rooleihin sekä ymmärrykseen osapuolten häiriöhallinnan toimintatavoista. Näin olemassa oleviin verkostoihin ja ennalta sovittuihin käytäntöihin voidaan perustaa häiriö- ja poikkeusoloissa tarvittava toiminta, kuten tilannekuvan luonti, toiminnan johtaminen, viestintä sekä eri toimijoiden ja viranomaisten välinen vastuunjako ja roolitus. Jotta nämä toiminnot ovat mahdollisia, on varmistettava viestiyhteyksien toimivuus viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä myös häiriö- ja poikkeusoloissa.
Työeläkevakuutusjärjestelmä on täysin riippuvainen tietojärjestelmien ja tietoliikenteen toiminnasta. Myös merkittävät häiriöt kansainvälisissä tietoliikenneyhteyksissä aiheuttavat suurta haittaa työeläkevakuuttamiselle muun muassa maksuliikenteen häiriintymisen takia. Sähkönjakelun ja tietoliikenteen turvaamiseksi pitkittyvissä häiriö- ja poikkeusoloissa on selvitettävä mahdollisuutta priorisoida huoltovarmuuskriittisten toimijoiden tarpeita. Viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteistyössä on tarpeen luoda menettelyt tällaisen priorisoinnin tekemiseen ja tarvittaessa käyttöönottoon.
Työeläkkeiden maksaminen eläkkeensaajille on merkittävä osa toimeentuloturvaa. Työeläkkeiden maksatus perustuu yksinomaan tilisiirtoihin ja edellyttää pankkien maksuliikenteen toimintaa. Maksujen välityksen toimivuuden luotettavuuden varmistamiseen ja kehittämiseen pitää vaikuttaa sekä EU-tasolla että selvittämällä kansallisen varajärjestelyn luomista. Työeläkevakuuttamisen kannalta varajärjestelyn pitää perustua muuhun kuin käteisen rahan jakeluun.