Mitä PTS tarkoittaa?
Kirjainyhdistelmä PTS liittyy kiinteästi suomalaiseen työeläkejärjestelmään. Mitä se oikein tarkoittaa?
Äskettäin julkisuudessa keskusteltiin paljon eläkkeistä ja PTS:stä. Uutisointi liittyi Eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisemaan raporttiin, jossa laskelmien avulla arvioitiin työeläkejärjestelmän rahoituksen tulevaisuutta.
ETK julkaisee nämä niin sanotut PTS eli pitkän aikavälin rahoituslaskelmat noin kolmen vuoden välein. Edellinen vastaava raportti ilmestyi vuonna 2016.
ETK julkaisee muitakin ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta ja kestävyydestä mutta PTS-laskelmaa pidetään kaikkein tärkeimpinä.
PTS-laskelmat ulottuvat jopa 60-70 vuoden päähän. Ne kuvaavat tiettyjen oletusten pohjalta todennäköistä tulevaisuudenkuvaa. Kuvaus ei siis ole välttämättä toteutuva kuva tulevaisuudesta.
Laskelmassa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä kuten työ- ja kansan- sekä takuueläkettä sekä niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä (sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella maksettavat eläkkeet).
TyEL-maksun ja -varojen kehitys ovat rahoituslaskelman keskeisimpiä tuloksia.
Lue lisää:
Eläketurvakeskus julkaisi uudet PTS-laskelmansa maaliskuussa. Toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes vastaa kysymykseen siitä, pitäisikö laskelman tuloksista huolestua.
Mukana toimintaympäristön muutokset
Laskelmat kertovat miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana. PTS-laskelman avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia.
Kaikki muut laskelmissa käytettävät tiedot ovat ETK:n paitsi väestöennuste, joka on Tilastokeskukselta.
PTS-laskelman väestöä koskevista oletuksista nähdään, miten väestön ikärakenne kehittyy ja paljonko työikäisiä on suhteessa eläkeläisiin. Muita oletuksia ovat työllisyyden kehitys, ansiotulojen kasvu, eläkkeiden alkavuus, eläkevarojen sijoitustuotot ja inflaatio.
Päätökset käytettävistä PTS-laskelman oletuksista tehdään ETK:ssa. Valinnoissa otetaan huomioon esimerkiksi toimintaympäristö, aiemmat vuodet sekä kuullaan eläkealan ja talouden asiantuntijoita.
Oletusten ja lainsäädännön lisäksi laskelmassa huomioidaan nykyhetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden määrä.
Peruslaskelman lisäksi raportoidaan niin kutsuttuja herkkyyslaskelmia. Niissä laskelman oletuksia muutetaan yksi kerrallaan korkeiksi tai mataliksi. Siten lasketaan mikä vaikutus eri vaihtoehdoilla on kokonaisuuteen.
Laskelmassa on myös:
- optimistisen ja pessimistisen talouskasvun skenaariot
- laskelmat eläkejakaumien kehityksestä
- karttuneiden eläkeoikeuksien arvo ja eläkejärjestelmän tasapainolaskelma
- sisäisen tuoton laskelma, joka kertoo kuinka suuren tuoton ikäluokat ja sukupuolet saavat eläkemaksuilleen
- herkkyyslaskelmia: kuolevuus, syntyvyys, työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus, ansiotason kasvu, työllisyys ja eläkevarojen tuotto.