Siirry sisältöön

Eläkevarojen riitettävä joka ikäluokalle

Matti Hirvonen pohti mielipidekirjoituksessaan (Forssan Lehti 27.5.2019) eläkevarojen riittävyyttä ja viittasi julkisuudessa esitettyyn näkemykseen varojen riittävyydestä seitsemäksi vuodeksi. Hirvonen tarkoittaa todennäköisesti laskelmaa, joka on tehty havainnollistamaan eläkerahastojen riittävyyttä tilanteessa, jossa työeläkemaksujen periminen lopetettaisiin kokonaan.

Vuoden 2018 lopussa työeläkevaroja oli yhteensä noin 195 miljardia euroa. Maksetut työeläkkeet puolestaan olivat noin 28 miljardia euroa. Rahastot siis riittäisivät kattamaan nykyisen tasoiset vuotuiset eläkemenot vajaan seitsemän vuoden ajan, jos työeläkemaksuja ei olisi käytössä eläkkeiden rahoittamiseen.

Rahastoja ei kuitenkaan voi ajatella käytettävän tällä tavalla. Rahastoja ei myöskään voi käyttää ylimääräisiin korotuksiin nykyisille eläkeläisille, kuten Hirvonen kirjoituksessaan esitti. Näin siitä syystä, että eläkerahastot eivät ole yksin nykyeläkeläisten kerryttämiä. Rahastoissa on kaikkien nykyhetkellä ja menneisyydessä työssä olleiden ikäluokkien varoja, eli oma siivunsa myös esimerkiksi työuraansa vasta aloittelevilla, 1990-luvulla syntyneillä. Tästä syystä rahastoja ei voida koskaan purkaa kokonaan tyhjiin, sillä niihin kertyy jatkuvasti uusien ikäluokkien eläkkeitä varten rahastoitavia varoja.

”Suurin osa varoista on varattu tuleville eläkeläisille.”

Vajaa kolmannes yksityisalojen eläkevaroista on varattu nykyeläkeläisille. Suurin osa varoista on siis varattu tuleville eläkeläisille. Eläkerahastot on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin.

Vaikka eläkerahastojen määrä on suuri, on myös eläkevastuiden määrä suuri. Eläkevastuulla tarkoitetaan kaikkien tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden arvoa, sisältäen sekä nykyeläkeläisten tulevat eläkkeet että nykyisten työntekijöiden jo ansaitsemat eläkkeet. Eläkevastuita on yhteensä noin 700 miljardia euroa, ja tästä vain tuo edellä mainittu noin 195 miljardia euroa on rahastoissa valmiina. Loppuosa rahoitetaan vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla.

Rahastoista ei voida ottaa suunniteltua enempää, jotta myös tulevat eläkkeet voidaan maksaa luvatusti. Rahastojen purkaminen etuajassa johtaisi nykyisten ja tulevaisuuden palkansaajien maksutaakan kasvattamiseen. Suhteellisesti suurempi osa eläkemenosta pitäisi tulevaisuudessa rahoittaa eläkevarallisuuden tuottojen sijaan palkasta perittävillä maksuilla, jos rahastoja purettaisiin ennenaikaisesti. Toisena vaihtoehtona olisi tulevien eläkkeiden leikkaaminen tavalla tai toisella.

Kommentit

Vastaa


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Kirjoittaja

Risto Vaittinen

Johtava ekonomisti (2018-2022)

Alun perin julkaistu:

Forssan lehti