Yrityksillä ja yhteiskunnalla on keinoja ottaa osatyökykyiset paremmin mukaan yhteiskuntaan
Työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber on puhunut paljon osatyökykyisten asemasta työelämässä. Huberin mielestä on kestämätöntä tuhlausta ja myös epätasa-arvoista, että suomalainen työelämä ei kykene hyödyntämään osatyökykyisten osaamista. Tilanne ei ole juuri parantunut kuluneiden vuosikymmenien aikana.
Ensinnäkin Huber kehottaa työnantajia parantamaan toimintamallejaan, jotta osatyökykyisten osaamispotentiaali saadaan hyödynnettyä. Monella osatyökykyisellä on korkea koulutustaso ja arvokasta osaamista, mutta heidän ainoa heikkous on se, että he eivät kykene olemaan toimistolla kahdeksaa tuntia päivässä tai että he tarvitsevat apuvälineitä esimerkiksi vamman vuoksi.
Huberin mielestä isommille yrityksille voisi asettaa osatyökykyisten työllistämisvelvoitteen.
– En poissulkisi tätä mahdollisuutta, Huber sanoo.
Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla, eli 55 prosentilla, on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma Vates-säätiön mukaan. Ne eivät tee ihmisestä automaattisesti osatyökykyistä, mutta sairauteen voi liittyä jokin ruumiillisen tai henkisen toimintakyvyn rajoite.
Osatyökykyisten työttömyys on yksi työttömyyden ja työkyvyttömyyden rakenteellisia ongelmia. Rakenteelliseen ongelmaan ei löydy ratkaisua taloussuhdanteista, vaan siihen vaaditaan asenteiden ja säädösten kehittämistä.
Lisäksi Huber on huolissaan nuorista, joista osa on jätetty jo varhain yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolelle. Esimerkiksi armeija ei enää ota varusmieskoulutukseen läheskään koko ikäluokkaa, vaan yhä suurempi osa nuorista hylätään kutsunnoissa.
– Ajattele, jokainen suomalainen poika joutuu käymään kutsunnoissa. Kyseessä on sukupolvikokemus ja sitten nuorelle, jolla on vaikeuksia muutoinkin, sanotaan, että häntä ei haluta mukaan. Se on nuorelle kuin isku vasten kasvoja, joka lisää kokemusta, että hän ei ole yhteiskuntakelpoinen, Huber sanoo.
Työkyvyttömyys ja työttömyys siirtyvät tutkimusten mukaan helposti sukupolvelta toiselle. Tämän vuoksi erityisesti nuoret pitäisi saada nopeasti tuen ja avun piiriin.
Lähes viidesosa osatyökykyisistä on nuoria alle 35-vuotiaita.
– Olisi tärkeää löytää työpaikkoja myös sellaisille nuorille, joilla lähtökohtaisesti tiedetään olevan haasteita työssä. Kun perehdytys, esimiestyö, varhainen tuki ja työterveysyhteistyö toimivat, näillekin nuorille saadaan mahdollisuus tulla osaksi suomalaista työelämää ja kokemusta, että he ovat yhteiskuntakelpoisia. Olen huolissani näistä nuorista. Kannustan puhumaan työpaikoilla jaksamisesta ja ratkaisuista työn haasteisiin. Työyhteisön tuki on tärkeää, Huber kertoo.