Työeläkejärjestelmä ei ole ainut tulonsiirto sukupolvien välillä
Sanna Hämäläinen avasi mielipidekirjoituksessaan (Keskisuomalainen 11.9.2025) tärkeän keskustelun oikeudenmukaisen eläkejärjestelmän valinnoista. Oikeudenmukaisuutta eri sukupolvien välillä tarkasteltaessa huomio kohdistuu usein eri ikäluokkien saamaan ns. sisäiseen tuottoon, mikä kertoo, kuinka paljon kukin ikäluokka on saanut tuottoa maksamiinsa eläkemaksuihin nähden. Vuonna 2000 syntyneet nuoret saavat suunnilleen yhtä hyvää työeläke-etuutta suhteessa maksuihin kuin 1970-luvulla syntyneet.
Erilaiset leikkaukset eläke-etuuksiin osuisivat suurilta osin kaikkiin vuoden 1970 jälkeen syntyneisiin ikäluokkiin – riippumatta siitä, milloin vanhuuseläke alkaa. Lisäksi nuorimmatkin suurten ikäluokkien edustajat ovat nyt jo iäkkäitä. Oikeudenmukaisia ratkaisuja ei juuri löydy, sillä yli 75-vuotiaiden vanhuuden varautuminen on jo tehty ja juuri heihin kohdistuvat kiristystoimet alkavat olla myös ikäpyramidin valossa suhteellisen tehottomia.
Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ei kuitenkaan ole syytä tarkastella ainoastaan työeläkejärjestelmän sisäisen tuoton näkökulmasta. Eri ikäisten välillä on myös muita tulonsiirtoja, kuten esimerkiksi koulutus. Meidän tulisi käydä merkittävästi laajempaa julkista keskustelua siitä, millainen on hyvä yhteiskunta ja millaista sosiaalisten riskien jakoa tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti ikääntyneessä yhteiskunnassa.
Ratkaisuja on löydyttävä, sillä nykyiset työikäiset ovat jäljessämme tuleviin ikäluokkiin verrattuna uusia suuria ikäluokkia. Meidän työikäisten on syytä oppia aiemmasta ja miettiä, miten helpottaisimme erityisesti 2010-luvun puolenvälin jälkeen syntyneiden todella pienten ikäluokkien tilannetta, jotka 2050- ja 2060-luvuilla tekevät töitä ja maksavat työeläkemaksuja.
Yksi tehokas keino olisi kasvattaa työeläkkeiden rahastointia ja kohdistaa lisärahastointi nyt työssäkäyville nuoremmille ikäluokille. Näin eläkevarat ehtisivät kerryttää tuottoja pidempään, mikä helpottaisi pidemmän aikavälin eläkemaksupainetta 2050-luvulta eteenpäin.
Rahastoimalla työeläkevaroja nuoremmalle työssäkäyvälle väestölle voidaan mahdollisesti vaikuttaa myös nuorten työeläkejärjestelmään kohdistuvaan luottamukseen. Lisärahastointi ei poista kaikkea epävarmuutta, jota tulevaisuuteen, väestörakenteen kehitykseen ja muuhun maailman kehitykseen kriisien keskellä liittyy. Se kuitenkin muistuttaisi, että juuri työeläkejärjestelmässä pyritään varautumaan tulevaisuuteen vastuullisesti.
Kommentit
5 vastausta artikkeliin
Vastaa
Alun perin julkaistu:
”Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ei kuitenkaan ole syytä tarkastella ainoastaan työeläkejärjestelmän sisäisen tuoton näkökulmasta. Eri ikäisten välillä on myös muita tulonsiirtoja, kuten esimerkiksi koulutus.”
Miksi ette tee laskelmia tuosta oikeudenmukaisuudesta? Nykyinen nuoriso ei käsitä ollenkaan sitä, että miten maailma on muuttunut vuodesta 1962 alkaen. Elintasoa voi vertailla laskelmien kautta, tehkää se! Juokseva vesi ja sisävessat otetaan itsestään selvyytenä, kun on totuttu saamaan kaikki itkupotkuraivareilla. Mm. koulutuksen muutoksesta ei ole myöskään mitään käsitystä eikä perusturvasta yleensäkään. Ennen vanhentuvista sukulaisista pitivät huolta lapset ja lähisukulaiset pyörittelemällä vanhuksia nurkissaan, miten nyt?
Oikeudenmukaisuus on tärkeää, mutta vertailtaessa on syytä keskittyä kokonaisuuteen.
Kokonaisvaltaista yhteiskunnallista kehitystä mittaavien eri sukupolvien nettosaantia kuvaavien laskelmien ongelmaksi muodostuu tarvittavan tietopohjan kerääminen. Meillä ei ole tarpeeksi kattavia tilastoja ikäluokkien todellisen nettosaannin mittaamiselle.
Se ei tietenkään tarkoita etteikö esimerkiksi akateemisessa tutkimuksessa voitaisi erilaisia sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta kuvaavia osia tutkia nykyistä tarmokkaammin.
Onhan se hyvä tietysti puhua tästäkin, mutta koko eläkejärjestelmää kuitenkin uhkaa jo alle 10 vuoden sisällä ihan eksistentiaalinen kriisi kun robotit korvaavat ihmistyön yli 90%. Kaikki eivät työllisty robottien huoltotöihin. Koko työhön perustuva yhteiskunta tulee sellaiseen murrokseen ettei kukaan tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei todistetusti tiedä miten eläkejärjestelmä toimii, miksi Tela ei laita paukkuja tämän epäkohdan korjaamiseksi?
Yksi A4 jokaisen eläkeotteen mukana auttaisi jo paljon.
Eläkerahastointi on Suomen huonoimmin tuottava sijoitus. Sen vuoksi Suomessa on pääomapula ja talous kuralla.
”kasvattaa työeläkkeiden rahastointia ” tarkoittaa, että nopeutetaan vielä Suomen talouden tuhoa.