Vauvarahaston kaltaiset avaukset ansaitsevat huolellisen tarkastelun
Väestöliiton esittämä Vauvarahasto-malli nostaa tärkeän aiheen julkiseen keskusteluun: syntyvyyden lasku on koko yhteiskuntaa koskeva kysymys, jolla on merkitystä myös työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen pitää tärkeänä, että lastensaantitoiveiden toteutumista tukevia toimenpiteitä pohditaan vakavasti ja tutkimustiedon pohjalta, kuten Vauvarahasto-mallissa on tehty.
Väestöliitto on tänään julkaissut ehdotuksen valtion rahoittamasta Vauvarahastosta, joka tarjoaisi rahallisen kannustimen ensimmäisen lapsen hankintaan.
– Vuonna 2011 alkanut syntyvyyden merkittävä aleneminen heijastuu laajasti julkiseen talouteen ja vaikuttaa useisiin keskeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Väestökehitys on keskeinen tekijä myös työeläkejärjestelmässä. Kun ikäluokat pienenevät, sillä on vaikutusta tulevaan työllisten määrään ja palkkasummaan, joiden varaan eläkejärjestelmä pitkällä aikavälillä rakentuu. Siksi on myös työeläkkeiden näkökulmasta tärkeää arvioida erilaisia keinoja, joilla lasten hankkimisen esteitä voidaan madaltaa, sanoo Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen.
Väestöliiton Vauvarahasto-ehdotuksen tavoitteena on erityisesti tukea ensimmäisen lapsen saamista ja aikaistaa toivottua perheellistymistä. Väestöliiton mukaan malli voisi parhaimmillaan lisätä syntyvyyttä merkittävästi ja auttaa suomalaisia saavuttamaan toivomansa lapsiluvun.
Väestö on kokonaisuus – myös maahanmuutto, koulutustaso ja työkyky ratkaisevat
Pelkonen muistuttaa, että väestökehitystä ei voida tarkastella yksittäisen toimen tai edes ilmiön kautta. Syntyvyys, maahanmuutto, koulutustaso, väestön elinikä ja työkyky muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa.
– Syntyvyyden vahvistamisen ohella Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa ja nykyistä korkeamman koulutustason. Pienenevien ikäluokkien oloissa inhimillisen pääoman vahvistaminen on ratkaisevaa työllisyyden, talouskasvun ja työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta, Pelkonen sanoo.
Tutkimusten perusteella syntyvyyteen ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua, ja politiikkatoimien vaikutukset ovat usein rajallisia yksinään. Lastenhankintaan vaikuttaa samanaikaisesti moni tekijä taloudellisesta epävarmuudesta työelämään ja asumiseen.
– Samalla tutkimus ja Vauvarahaston vaikutusarviot osoittavat, että merkittävällä taloudellisella kannustimella voi olla vaikutusta lasten hankintaan, toteaa Pelkonen.
Pelkonen pitää Väestöliiton ehdotusta merkittävänä rahallisena kannustimena.
– Politiikkatoimena Vauvarahasto olisi myös vahva viesti perheiden lapsitoiveiden tukemiseksi, näitä todella tarvitaan, sanoo Pelkonen.
Telan ja työeläkevakuuttajien tavoitteissa seuraavalle hallituskaudelle on, että työikäisen väestön määrä ja osaaminen pysyvät riittävällä tasolla myös tulevina vuosikymmeninä. Hallitusohjelmatavoitteissaan ala korostaa sekä kunnianhimoisempaa korkeakoulutustavoitetta nuorille ikäluokille että tavoitteen asettamista työperäiselle maahanmuutolle. Myös työkyvyn vahvistaminen uudistamalla sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia, hoitoa ja ammatillista kuntoutusta on alan tavoitteissa.
#syntyvyys