Lisää työeläkkeiden rahastointia nuorille, ehdottavat Martin Paasi ja Antti Tanskanen

Pitkällä aikavälillä riskilliset sijoitukset, kuten osakkeet, ovat tuottaneet sijoituksista parhaiten. Työeläkejärjestelmässä on aikaa odottaa, että sijoitukset tuottavat. Tästä syystä vuoden 2025 eläkeuudistuksessa riskillisten sijoitusten painoa työeläkesijoituksissa kasvatetaan. Samalla tavalla olisi viisasta kohdistaa rahastointia nykyistä enemmän nuorien eläkkeisiin, ehdottavat Paasi ja Tanskanen Talouselämän mielipidekirjoituksessaan 8.3.2026.

Tanskanen avaa rahastoinnin merkitystä ja kehitystä tarkemmin blogikirjoituksessaan. Kokosimme muutaman kysymyksen ja vastauksen luvuista ja päätelmistä Talouselämän kirjoituksen taustalta.

1. Kannattaako Tela maksuperusteista rahastointia yksilöille nykyjärjestelmän sijaan?

Ei, Tela kannattaa nykyistä ansiosidonnaista työeläkejärjestelmää. Tanskasen ja Paasin kirjoituksen tarkoituksena on tuoda esille sitä, että rahastoinnin nykyistä voimakkaampi kohdistaminen nuorille ikäluokille mahdollistaa suurempien sijoitustuottojen saamisen pitkällä aikavälillä, koska myös sijoittamisen aikahorisontti on silloin pitkä. Näin nykyinen ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä vahvistuisi.

2. Pitäisikö eläkesijoitusten riskitasoa nostaa edelleen?

Hyödyntämällä pitkää sijoitushorisonttia tämä voisi olla mahdollista. Kirjoituksessa ei kuitenkaan esitetä muutosta eduskunnan käsittelyyn nyt menossa olevaan eläkeuudistukseen. Pohdinta liittyy enemmänkin parhaillaan meneillään olevan rahastointiselvitykseen, jonka osana selvitetään työeläkerahastoinnin kehittämisvaihtoehtoja työmarkkinaosapuolten reilu vuosi sitten saavuttaman eläkeneuvottelutuloksen mukaisesti.

3. Miten kirjoituksen kaksi mallia poikkeavat toisistaan?

Kirjoituksessa esitetään kaksi mallia rahastoinnille nuoria varten. Tuoreessa työeläkeuudistuksessa sovittiin, että jatkossa nykyisistä työeläkemaksuista rahastoidaan aiempaa enemmän – noin 0,9 prosenttia palkoista. Kohdistamalla tätä jo sovittua lisärahastointia hieman toisin kuin nyt olisi mahdollista vahvistaa nuorten eläketurvaa ilman työeläkemaksun nostamista. Martin Paasi esitti toisen, hieman samansuuntaisen mallin nuorten eläkkeistä jo vuosia sitten. Näin se menee: jokaiselle vastasyntyneelle tehtäisiin julkisista varoista 6 000 euron sijoitus, jonka hän saisi 67-vuotiaana käyttöönsä tulevaa eläkeaikaa varten.

Molemmille malleille on yhteistä ajatus pitkän aikavälin mahdollistaman riskipitoisen sijoittamisen käyttäminen tuottojen saamiseen ja tulevan eläkkeen rahoittamiseen.

Työeläkejärjestelmässä osittainen rahastointi on jo käytössä, ja sitä koskevassa ehdotuksessa eli rahastoinnin kohdistamisessa nykyistä enemmän nuorimmille ikäluokille on siksi kyse nykymallin kehittämisestä.

Myös Martin Paasin esittämä malli perustuu sijoittamiseen ja pitkään aikaväliin. Siinä myöhemmin saadulla eläkkeellä ei ole kuitenkaan mitään kytkentää työuran aikana saatuihin palkkoihin. Siksi työnteon kannusteet ovat siinä erilaiset kuin nykyisessä ansiosidonnaisessa eläkejärjestelmässä. Samoin viive rahastoinnin aloittamisesta siihen, että sen tuottamat varat olisivat käytössä, on kyseisessä mallissa pitkä, jopa 67 vuotta mallin käyttöönoton jälkeen.

4. Millaisia sijoitustuottoja on historiassa saatu?

Geometrinen keskituotto on paras mittari vastaamaan tähän. Eläketurvakeskus on omissa pitkän aikavälin laskelmissaan käyttänyt osakkeille saatavia tuottoja koskevissa laskelmissaan 4,7 prosentin inflaation ylittävää tuottoa. Historiassa S&P500 -indeksi on tuottanut vuosittain reaalisesti 7,1 prosenttia vuosina 1871–2024 (geometrinen keskiarvo).

5. Kuinka pitkiä tuotottomia jaksoja on osakkeissa ollut?

SP500 -indeksin reaaliset tuotot 30 vuoden jaksoissa ovat vaihdelleet välillä 3,7–9,8 prosenttia vuositasolla. Kuitenkin historiassa on ollut jopa 20 vuoden jaksoja, joiden aikana reaalituotto on ollut nollatasoa tai negatiivinen. Yhdysvaltojen osakemarkkinassa pitkiä reaalituotottomia jaksoja ovat olleet Suuren laman jälkeinen jakso (1929–1954), korkean inflaation aika (1966–1982) ja Dotcom-kuplan puhkeaminen (2000–2010). Osakemarkkina on tuottanut historiassa hyvin, vaikka siinä on ollut myös pitkiä matalatuottoisia jaksoja.

6. Mikä on rahastointiselvitys? Mikä on sen aikataulu?

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä mahdollisuuksia kehittää TyELin rahastointia. Tarve selvitykselle perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimukseen, jossa asiasta sovittiin: “Selvitetään TyEL:n vanhuuseläkerahastoinnin kehittämistarpeet vuoden 2026 loppuun mennessä tavoitteena riittävä rahastointi, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja tasainen maksukehitys.”

Selvityksessä tarkastellaan erilaisia tapoja, joilla TyELin vanhuuseläkerahastointia voisi kehittää. Selvitys valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä. Esimerkiksi selvityksessä tullaan arvioimaan sitä, miten sijoitustuottojen kohdistaminen vanhuuseläkerahastoihin vaikuttaa.