Radikaali idea eläkkeiden rahoittamiseen: 6 000 euroa jokaiselle nuorelle

Eikä ole edes mahdottoman kallista: Palkkasumma on reilut 100 miljardia euroa. Työeläkemaksu noin 28 miljardia euroa. Kun ikäluokassa nuoria on noin 40 000, olisi vuosittainen kustannus rahastoinnista noin 0,24 prosenttia palkoista.

No kuka maksaa? On itse asiassa maksettu jo. Tuoreessa työeläkeuudistuksessa sovittiin, että jatkossa nykyisistä työeläkemaksuista rahastoidaan aiempaa enemmän – noin 0,9 prosenttia palkoista. Kohdistamalla tätä jo sovittua lisärahastointia hieman toisin kuin nyt voisimme vahvistaa nuorten eläketurvaa ilman työeläkemaksun nostamista. Malli sopisi nykyiseen rahastointitekniikkaan erinomaisesti.

Pitkä sijoitushorisontti mahdollistaa tuottavan sijoittamisen korkealla riskillä. Historian valossa korkea sijoitusriski on antanut erittäin hyvän tuoton. Jos tätä haluaa hyödyntää maksimaalisesti, pitää rahastoiminen aloittaa nuorena.

Martin Paasi esitti toisen, hieman samansuuntaisen ajatuksen nuorten eläkkeistä jo vuosia sitten. Näin se menee: jokaiselle vastasyntyneelle tehtäisiin julkisista varoista 6 000 euron sijoitus, jonka hän saisi 67-vuotiaana käyttöönsä tulevaa eläkeaikaa varten.

Jos keskimääräinen sijoitustuotto olisi esimerkiksi viisi prosenttia enemmän kuin vuosittainen inflaatio, vastasyntyneelle tehty 6 000 euron osakesijoitus kasvaisi nykyrahassa mitattuna 158 000 euroon siihen mennessä, kun lapsi olisikin yhtäkkiä jo 67-vuotias.

Jos keskimääräinen tuotto olisikin seitsemän prosenttia, kuten Yhdysvalloissa viimeisen 220 vuoden aikana, olisi tällä samalla 67-vuotiaalla varoja 558 000 euroa eläkkeeseen. Se ylittäisi nykyisen suomalaisen keskivertoeläkepotin.

Tämä olisi periaatteiltaan hyvin toisenlainen tapa varautua eläkeaikaan kuin ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä, sillä siinä riskin kantaisi niin hyvässä kuin huonossa vakuutettu. Se myös voisi muuttaa työnteon kannusteita kovin toisenlaisiksi kuin nyt.

Idea kuitenkin tuo esille hyvin selkeästi sen, miten rahastoimalla nuorille saattaisi olla mahdollista alentaa eläkkeistä aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. Eläkemaksujen osuus palkkakustannuksista alenisi, kun valjastaisimme osakemarkkinoista pidempiaikaista vetoapua tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi.

Pitkällä aikavälillä myös kriisit iskevät. Vanhan ja hurjan sanonnan mukaan ”ostaa kannattaa silloin, kun veri virtaa kaduilla”. Siihen toivottavasti ei koskaan enää Suomessa jouduta, mutta myös pienemmissä kriiseissä tarvitaan malttia.

Kriisinkestävyydessä leveistä hartioista on apua. Tämä puhuu sen puolesta, että pitkällä aikavälillä varoja hallinnoisi ammattimainen sijoittaja, kuten työeläkeyhtiö, mutta mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tärkeää on rahastoinnin mahdollisimman varhainen aloittaminen ja maltti olla nostamatta varoja pois. Keskitetyssä eläkejärjestelmässä tämä tapahtuu oletusarvoisesti.

Pian eduskuntaan tulossa oleva eläkeuudistus kasvattaa eläkesijoitusten riskitasoa ja eläkkeiden rahastointia. Suunta on oikea. Menisimme kuitenkin vielä pidemmälle.

Haluaisimme varmistaa nuorten vanhuuden turvaa ja eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta, kohdistamalla hieman suuremman osan rahastoinnista nuorille.

Näin saisimme enemmän ja parempaa eläketurvaa, vähemmällä.

**

Martin Paasin valokuva: Tero Hanski / Eduskunta