Kuka päättää työeläkemaksujen suuruudesta?

Valtaosa vuosittain maksettavista työeläkkeistä katetaan työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työeläkemaksuilla, jotka perustuvat työntekijän palkkaan. Näin on etenkin yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmässä eli TyEL:ssä. Kuluvana vuonna TyEL:n mukainen työeläkemaksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkoista. Mutta kuka on tuon maksuprosentin päättänyt?

Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus TyEL-maksun hakemuksen pohjana

Yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta eli tuttavallisemmin TyEL-maksusta neuvottelevat työmarkkinakeskusjärjestöt, jotka edustavat työeläkkeiden rahoittajia eli työnantajia ja työntekijöitä. Työmarkkinajärjestöt sopivat eläkesopimuksella TyEL-maksun keskimääräisestä maksutasosta yhdeksi tai useammaksi vuodeksi kerrallaan. Esimerkiksi viime vuonna solmitussa eläkesopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat, että työeläkemaksun tasoa ei muuteta nykyisestä 24,4 prosentin tasosta ainakaan ennen vuotta 2030.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta työeläkeyhtiöiden vakuutusmatemaatikkojen yhteinen työryhmä, Telan laskuperustejaos, määrittelee vuosittain syksyn alkupuolella seuraavan vuoden TyEL-maksun osat.

TyEL-maksu muodostuu vanhuuseläke-, työkyvyttömyyseläke- ja tasausosasta. Lisäksi maksulla katetaan työeläkeyhtiön hallintokulut, lakisääteiset maksut ja maksutappiot. Maksutappio-osalla katetaan työeläkeyhtiöille syntyvät luottotappiot, joita muodostuu, jos työnantajat eivät pysty maksamaan heille määrättyjä TyEL-maksuja. Kaikille maksun osille on omat lainsäädäntöön pohjautuvat sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat laskuperusteet, joiden mukaan ne määräytyvät. Eri maksunosien suuruus arvioidaan vakuutusmatemaattisilla laskelmilla.

Telan laskuperustejaoksen tekemän ehdotuksen pohjalta työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä sovitaan seuraavan vuoden TyEL-maksun osista. Tämän jälkeen me Telasta lähetämme työeläkeyhtiöiden valtuuttamana yhteisen maksuperustehakemuksen sosiaali- ja terveysministeriöön. Yhteisen hakemuksen lisäksi jokainen työeläkeyhtiö hakee erikseen ministeriöltä vahvistuksen yhtiökohtaiselle hoitokustannusmaksuperusteelle. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkistaa, että haettu TyEL-maksu on lain mukainen. Lisäksi ministeriö pyytää hakemuksesta lausunnon Eläketurvakeskukselta sekä Finanssivalvonnalta.

Eläkesäätiöiden ja -kassojen työeläkemaksut määräytyvät hieman erilaisella prosessilla kuin työeläkeyhtiöillä. Tätä on kuvattu tarkemmin Työeläkemaksut -sivullamme.

TyEL-maksulla kytkös myös YEL- ja MYEL-maksuihin

Keskimääräinen TyEL-maksu on lähtökohtana, kun maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän MYEL:n maksun perusprosentti ja yrittäjien eläkejärjestelmän YEL:n maksuprosentti annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla. Vaikka YEL-järjestelmässä ei ole rahastoja kuten TyEL:ssä, määrätään YEL:n maksuprosentti keskimääräisen TyEL-maksun pohjalta. Täten myös YEL-maksua alentavat työeläkeyhtiöiden työnantaja-asiakkailleen antamat asiakashyvitykset, jotka perustuvat yhtiön toiminnan tehokkuuteen ja sijoitustoimintaan.

Tämä maksujen välinen kytkös vaikuttaa myös TyEL-maksun hyväksymisprosessiin. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta arvioi ehdotuksen TyEL-maksun vahvistamisesta ennen sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä. Näin siksi, koska valtio osallistuu merkittävällä osuudella sekä yrittäjien että maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitukseen.

Ministeriö tekee päätöksen laillisuusarvion perusteella

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, onko TyEL-maksuhakemus lain ja vahvistettujen laskuperusteiden mukainen. Mikäli näin on, ministeriö vahvistaa maksuhakemuksen.

Ministeriö antaa päätöksen seuraavan vuoden TyEL-maksun lainmukaisuudesta yleensä marraskuun puolivälissä ja vahvistaa TyEL-maksuprosentin. Tämän jälkeen ministeriö antaa asetuksella YEL- maksuprosentin ja MYEL-maksun perusprosentin.

Työeläkemaksulla vain yksi tehtävä

Työeläkemaksujen tehtävä on selkeä: kattaa maksussa olevat työeläkkeet nyt ja tulevaisuudessa.

Yksityisalojen työntekijöiden osalta osa maksuista on rahastoitu ja sijoitettu aina järjestelmän alkuajoista lähtien. Tällä tavoin maksuja rahastoimalla mahdollistetaan se, että tänä päivänä ja tulevaisuudessa maksut voidaan pitää alempana, kuin mitä vuotuinen eläkemeno edellyttäisi. Tätä suomalaisen järjestelmän ominaispiirrettä kannattaa vaalia myös tulevaisuudessa.