Eläkerahastoissa on nykyisten ja tulevien eläkeläisten varoja
Esko Lagerblom nosti mielipidekirjoituksessaan (Karjalainen 5.10.2016) esiin työeläkeindeksin muutoksen ja sen mahdolliset vaikutukset kotimaisen kulutuksen lisääntymiseen. Eläkeläisillä on merkittävä rooli kotimaisen kulutuskysynnän ylläpitämisessä. Indeksimuutoksella ei kuitenkaan ratkaista heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilannetta eikä kulutuskysynnän vaikutuksesta ole selvää tietoa. Indeksimuutoksen haitat sen sijaan on perusteellisesti selvitetty.
Lagerblomin kirjoituksessa esiintyi myös väärinymmärrys eläkejärjestelmämme rahoituksesta. Nykyisten eläkkeensaajien työeläkkeitä ei makseta heidän itsensä aikanaan maksamilla työeläkemaksuilla.
Nykyiset eläkkeet maksetaan pääosin tällä hetkellä työssä olevien työntekijöiden ja heidän työnantajiensa maksamilla työeläkemaksuilla. Vastaavasti tällä hetkellä eläkkeellä olevat ikäluokat ovat työssä ollessaan maksaneet pääosin silloisten eläkkeensaajien eläkkeet.
Siten mikään sukupolvi ei yksin omista eläkevaroja. Eri sukupolvet kuitenkin ovat maksaneet eri tavalla eläkemaksuja: tällä hetkellä eläkettä saavien eläkemaksut ovat olleet pienempiä kuin nyt työssä olevien.
Suomalainen työeläkejärjestelmä on alusta saakka toiminut tällä sukupolvien välisellä vastavuoroisuuden periaatteella.
Eläkeläisköyhyys on tärkeä yhteiskunnallinen ongelma ratkaistavaksi. Työeläkeindeksin muuttaminen ei olisi siihen hyvä vastaus. Se ei auttaisi lainkaan kaikkein pienituloisempia takuu- ja kansaneläkkeen saajia. Lisäksi siitä aiheutuisi rahastojen huvettua merkittävä lasku nykyisten lasten ja nuorten maksettavaksi.
Tehokkaampia keinoja pienituloisten eläkeläisten aseman kohentamiseen olisivat esimerkiksi takuu- tai kansaneläkkeen korottaminen, eläkkeensaajien verotuksen keventäminen tai asumistuen parantaminen, sekä asumisen, terveydenhuollon ja erilaisten palveluiden maltillinen hinnoittelu.
Alun perin julkaistu:
Karjalainen, Mielipide
Kommentit