Siirry sisältöön

EU-instituutioiltakin vaaditaan nyt ketteryyttä ja koordinointikykyä

Valtioiden rajoista piittaamaton koronaviruskriisi vaatii byrokraattista ketteryyttä sekä myös väliaikaisia poikkeustoimia kansalaisten perusoikeuksien kohdalla. EU:n talouskuri ei tässä kriisissä tule jäsenvaltioiden kohdennettujen tukitoimien tielle, mutta paluu normaaliuteen tulee olemaan vaikea. EU-maat sekä niissä toimivat eläkerahastot lähtevät erilaisista asemista taistelemaan kriisiä vastaan.

Suomen kielessä kulkutauti-sana kertoo ehkä paremmin kuin latinankieliset lainasanat epidemia tai pandemia, mistä COVID-19-viruskriisissä on kyse. Leviämiskykyiset tartuntataudit eivät yleensä rajoitu alueellisesti. Ihmiskunnan historia on oikeastaan aina ollut erilaisten kulkutautien piinaamaa.

Koronakriisi muodostaa hyvin erilaisen pulman kuin tutuksi tulleet finanssimarkkinahäiriöt. Ongelmien lähtöpiste oli EU-maiden oman toiminnan ulkopuolella ja potentiaaliset vaikutukset koskevat suoraan kaikkia. Moralisointiin ei ole nyt perusteita, kuten eurooppalaisessa velkakriisissä ehkä oli.

Kriisi on aina ollut EU-tasolla synonyymi mahdollisuudelle syventää unionia. Jäsenvaltioiden perustavaa laatua olevat jakolinjat kansallisen ja EU-tason riskienjaon suhteen ovat kuitenkin edelleen vahvasti läsnä päätöksenteossa.

Reaktionopeus on ainakin ollut parempi kuin finanssikriisissä

Reaalitalous on euroalueella pysähtymässä rajoitustoimien kautta kuin seinään. Talouskasvun hyytyminen oli nähtävissä jo ennen koronaakin, mutta kysyntä- ja tarjontapuolen äkkishokki tulee olemaan merkittävä kaikissa maissa. Tartunta pääomamarkkinoihin on pysynyt toistaiseksi kurissa.

EU-tasolla ei ole nyt varaa hukata aikaa, kuten finanssikriisin myöhästyneessä hoidossa. Komissio ohjaa nyt EU-budjetin ja erilaisten rahastojen rahavirtoja koronatoimiin. Finanssikriisin myötä luotu Euroopan vakausmekanismi (EVM) ei taivu vielä koronalainoiksi, mutta neuvostossa pohditaan tätäkin.

Euroopan keskuspankki heitti kriisin alkuvaiheessa palloa jäsenvaltioille, mutta on sittemmin kaivanut esiin ”isomman singon” valtion- ja yrityslainojen osto-ohjelman (750 mrd.) kautta. Rahapolitiikan keinovalikoima euroalueella on kuitenkin rajoittunut useastakin syystä.

Jäsenvaltioiden omat kriisistrategiat vaihtelevat niin rajoituskeinojen kuin finanssipolitiikankin osalta. EU-tasolla on puhuttu epätavallisistakin elvytyskeinoista, kuten yhteisten ”koronavelkakirjojen” luomisesta. Vaikka keskustelu on ollut ”eurobondeja” rakentavampaa, ei suhtautumisen yhteisvastuuseen ole muuttunut lyhyessä ajassa.

EU:n talouskuri ei juuri nyt tule valtioiden selviytymispakettien tielle

Jäsenvaltioiden talouspoliitikoiden EU-tason yhteensovittamisen selkärankana toimivan vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt sallivat niistä poikkeamisen valtioiden vaikutuspiirin ulkopuolella johtuvista tekijöistä johtuen ja poikkeuksellisissa oloissa.

EU:n talouskuri ei tule jäsenvaltioiden kohdennettujen tukipakettien tielle. Komissio aktivoi väliaikaisesti kasvu- ja vakaussopimuksen poikkeuslausekkeen, jonka lisäksi se nopeuttaa valtiotukisääntöihin liittyviä prosesseja. Komission linja sai juuri vahvistuksen myös jäsenvaltioilta neuvostossa. Paluu entiseen normaaliuteen tulee olemaan varmasti vaikeaa ja sääntöjen uudistamiseen saattaa kohdistua uudenlaista painetta.

Jäsenvaltioiden mahdollisuudet tukea velkaantumisen kautta kansalaisten toimeentuloa sekä yritysten likviditeettiä poikkeavat huomattavasti. Jo ennestään velkaantuneen Italian kasaama tukipaketti näyttää ainakin tähän mennessä suhteellisen pieneltä verrattuna muihin maihin. Italiassa unionin solidaarisuus saattaakin näyttää erilaiselta kuin Suomesta käsin.

Rajakontrollien paluu Euroopassa

EU-maat ovat rajoittaneet ihmisten liikkuvuutta. Ulkorajat ovat komission ja neuvoston yhteisellä päätöksellä kiinni, jonka lisäksi lähes kaikki Schengen-alueen maat ovat itsenäisesti pystyttäneet rajaesteitä. Pääomien, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuuteen ei kohdistu samanlaisia rajoitteita.

Kiinassa on onnistuttu taittamaan viruksen leviäminen, kuten muissakin Aasian maissa (esim. Singapore). Valtiokeskeinen ja hierakkinen johtamisjärjestelmä on tehokas rajoittamistoimien asettamisessa sekä niiden valvonnassa. Useilla Aasian mailla on myös kokemusta aiemmista 2000-luvun viruskriiseistä. Iso kysymys on, mitä jäsenvaltiot voisivat oppia mahdollisesti tulevien viruskriisien varalta esimerkiksi digitaalisen tiedon hyödyntämisestä.

Tehokkuuden kääntöpuolena on, että kyse ei ole väliaikaisista toimenpiteistä, vaan kontrolliin ja seurantaan perustuvasta yhteiskuntamallista. Kansalaisten perusoikeuksien sekä EU:n perusvapauksien rajoittaminen kuuluvat kaikissa jäsenvaltioissa toivottavasti edelleen poikkeusaikojen politiikan keinovalikoimaan.

Komissio on toppuutellut EU-maiden halukkuutta kontrolloida sisärajoja. Kukaan ei tiedä, milloin paluu normaaliuteen Schengenin sisärajojen osalta voisi tapahtua.

Mitä eläkerahastot tekevät muualla Euroopassa?

Tärkeintä on, että eläkkeiden maksu on meillä jatkunut kriisistä huolimatta. Telan sivuilta voi seurata aina viimeisimpiä koronavirusepidemian seurauksia työeläkkeisiin.

Suomen mallissa eläkeläinen ei kanna automaattisesti riskiä työeläkejärjestelmän rahoitustilanteesta laskusuhdanteessa, vaikka työeläkeindeksiin on meilläkin puututtukin lama-aikoina. Muualla Euroopassa työnantajien ja työntekijöiden keskenään sopimissa ansioeläkkeissä on usein käytössä erilaisia automaattisia sopeutusmekanismeja, mutta lakisääteisissä eläkkeissä ne ovat Euroopassakin edelleen varsin harvinaisia.

Nykymenolla, jossa korot ovat jo pitkään olleet alhaalla ja nyt sen lisäksi sijoitusten arvot alentuneet koronakriisin takia, Alankomaiden ansioeläkemalli on leikkausten edessä, Ruotsi todennäköisesti myös. Alankomaissa eläkkeiden taso riippuu muun muassa eläkevarojen ja eläkevastuiden välisestä suhdeluvusta. ”Hollannin dilemma” on kansallisissa käsissä, mutta lisäeläke- ja vakuutussektorilla ollaan usein EU-tason joustamattomien sääntöjen ja valvonnan piirissä. Suomen työeläkemallin EU-oikeudellinen asema mahdollistaa vakavaraisuussääntöjen muuttamisen kansallisesti, mikä on aiemmissakin poikkeustilanteissa vahvistanut työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituspohjaa.

Ranskassa Macronin aloittama erilaisten eläkejärjestelmien yhdenmukaistaminen on laitettu jäihin, kuten kaikki muukin pitkän aikavälin kehittäminen. Poikkeustilanne pysäytti kohti lakkokevättä johtaneen reformin. Tilalla on välittömän kriisin hoito, toki huolehdittavien eläkerahastojenkin koko on Ranskassa vähäinen.

Koronakriisin keston lisäksi emme vielä tiedä, miltä ”uusi normaali” tulee näyttämään. Viime vuosina paljon parjatut instituutiot ovat saamassa uuden perustelun olemassaololleen, ainakin jos ne pystyvät osoittamaan ketteryyttä päätöksenteossa sekä toisaalta edelleen vakautta toiminnan jatkuvuudessa.

Kommentit

Vastaa


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Kirjoittaja

Janne Pelkonen

Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö