Valmiuslain kokonaisuudistus on tarpeellinen
Pidämme valmiuslain kokonaisuudistusta tervetulleena ja poikkeusolojen toimivaltuuksia selkeyttävänä kokonaisuutena. Uudistus huomioi hyvin viime vuosien poikkeuksellisista olosuhteista opitun, vaikka lain perusrakenne ja poikkeusolojen määritelmät säilyvät pääosin ennallaan.
Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää perus- ja ihmisoikeuksia sekä oikeusjärjestystä ja turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi saatetaan poikkeusoloissa tarvita viranomaisten poikkeuksellisia toimivaltuuksia, joista säädetään valmiuslaissa.
Valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelleen oikeusministeriön työryhmän mietintö on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi tänään. Toimme omassa lausunnossamme esille työeläkealan näkökulmia valmiuslain uudistamiseen.
Valmiuslain nojalla tapahtuvaa varautumisvelvollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi ja täsmennettäväksi. Varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvat toimijat ovat velvollisia ennakoimaan poikkeusoloja ja häiriötilanteita normaaliolojen vallitessa. Varautumiseen kuuluvat riskien arviointi, suunnittelu, harjoittelu ja valmiussuunnitelmat. Varautumisvelvollisuuden piiriin tulisivat lakiuudistuksen myötä työeläkevakuuttajista erityislaeilla perustetut julkisoikeudelliset laitokset Keva sekä käsityksemme mukaan Merimieseläkekassa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat puolestaan olisivat jatkossakin velvoitettuja varautumaan niitä koskevan sektorilainsäädännön nojalla.
– Arviomme mukaan varautumisvelvollisuuden täsmennykset ovat tarpeellisia, ja työeläkealan yhteinen varautuminen ja koordinointi on yhteensovitettavissa tilanteeseen, vaikka osa alasta tekee varautumista jatkossa valmiuslain nojalla ja osa sektorilainsäädännön nojalla, viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtajamme Mikko Koskinen toteaa.
Eläke-etuuksia voidaan myös uuden valmiuslain nojalla muuttaa poikkeusoloissa
Valmiuslaissa säädettäisiin erilaisiin lakisääteisiin vakuutuksiin, etuuksiin ja sosiaaliavustuksiin kohdistuvista muutoksista poikkeusoloissa. Uudistetun lain kirjaus vastaisi pääosin voimassa olevaa valmiuslakia ja sisältäisi säännökset mahdollisuudesta alentaa eri eläkkeitä, etuuksia tai avustuksia taikka lykätä tai keskeyttää niiden maksatus.
Uuden valmiuslain mukaan eläkkeiden maksamista voitaisiin lykätä enintään kuudella kuukaudella tai eläkkeen määrää voitaisiin alentaa enintään kolmen kuukauden ajalta enintään 50 prosentilla.
– Lisäksi valmiuslaissa säädettäisiin eläkkeiden vähimmäismäärästä niin, että etuudensaajan saama eläke olisi vähintään täysimääräisen kansaneläkkeen suuruinen, Koskinen mainitsee.
Koskinen kuitenkin huomauttaa, että erityisesti etuuksien alentaminen ja maksamisen keskeyttäminen ovat toimia, jossa valtio puuttuu perustavalla tavalla eläkkeensaajan toimeentuloon sekä omaisuuden suojan piiriin kuuluvaan työeläke-etuuteen.
– Omaisuuden suoja on Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa yksilön perusoikeuksien ytimessä. Siksi on tärkeää, että perusoikeuksiin kajoamisen sääntely on käyty huolellisesti läpi ja sitä on täsmennetty suhteessa nykyiseen valmiuslakiin, Koskinen toteaa.
Rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden ohjaaminen koskettaa työeläkealaa
Valmiuslain luvussa 16 on myös käsitelty rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden turvaamista. Toimivaltuuksien soveltamisen edellytyksenä olisi toimien välttämättömyys väestön toimeentulon, valtion maksuvalmiuden, maan talouselämän perusteiden kannalta välttämättömän toiminnan tai rahoitusmarkkinoiden vakaan toiminnan turvaamiseksi.
Valmiuslain nojalla valtiolla olisi mahdollisuus ohjata ja rajoittaa työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa osana rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden turvaamista. Valmiuslain pykälien nojalla työeläkevakuuttajien normaaliolojen sääntelyyn voitaisiin tehdä poikkeuksia esimerkiksi taloudellista asemaa, toiminnan järjestämistä, raportointia ja vastuuvelkaa koskevaista vaatimuksista.
– Kuten työryhmän mietinnössä todetaan, kohdistuu toimialaan jo normaaliolojen lainsäädännön perusteella runsaasti häiriötilanteiden hallintaa ja ennaltaehkäisyä koskevaa sääntelyä. Pidämme siksi lähtökohtana, että luvun 16 pykälien käyttöönotossa täytyy säilyttää mahdollisimman korkea kynnys, Koskinen toteaa.
Olemme myös laatineet valmiuslain uudistamista työeläkealan näkökulmasta käsittelevän Q&A-tietopaketin:
Lisätietoja:
