Päättäjäpaneeli torjui ehdotukset työeläkemaksun alentamisesta – rahastointia ei haluta purkaa

Telan ”Näin syntyy usko tulevaisuuteen”-seminaarin paneelikeskustelun taustalla oli työmarkkinaosapuolten sopima ja eduskuntaan nyt maaliskuussa etenevä eläkeuudistus, joka vahvistaa rahastointia ja tuo pitkällä aikavälillä noin kaksi miljardia euroa tukea julkiselle taloudelle. Paneelin debatissa muodostui selkeä viesti eduskuntaan: työeläkejärjestelmän vakautta ei tule horjuttaa lyhyen aikavälin paineissa.

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd) painotti, että työeläkejärjestelmä on olemassa eläkevastuiden turvaamiseksi – ei budjettiaukkojen paikkaamiseksi. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ei innostunut ajatuksesta eläkemaksujen alentamisesta ja tätä kautta tilan tekemisestä veronkorotuksille.

– Kokoomuslainen ei innostu veronkorotuksista, Kauma sanoi.

Perussuomalaisten Miko Bergbom varoitti lyhytnäköisyydestä ja korosti rahastojen merkitystä tulevien sukupolvien turvana.

– Varoisin laskemasta rahastointiastetta, koska korkoa korolle ‑ilmiön ansiosta rahastot pitkällä aikavälillä kasvavat, kansanedustaja Bergbom sanoi.

Keskustan Hilkka Kemppi toivoi eläkekeskusteluun pitkäjänteisyyttä, joka vahvistaisi luottamusta eläkejärjestelmää kohtaan – joka etenkin nuorten osalta on rakoillut.

– Eläkkeissä ei pidä tehdä pikaratkaisuja.

Katso lyhyt kooste päättäjäpaneelin keskustelusta. Artikkeli jatkuu videon jälkeen:

Työeläkeala: tulevaisuuden usko rakennetaan osaamisesta, työkyvystä ja kestävistä eläkeratkaisuista

Helsingin Musiikkitalolla 5.3. järjestetyssä Telan seminaarissa esiteltiin myös työeläkealan tavoitteita seuraavan hallitusohjelman kirjauksiksi. Niissä korostui kolme kokonaisuutta, joiden avulla suomalaisen työelämän ja eläkejärjestelmän kestävyys voidaan turvata:

• Koulutustason nosto on Suomen tärkein sukupolviteko
• Työkykyä ylläpitävän järjestelmän parantaminen on seuraavan hallituskauden tärkein sosiaaliturvauudistus
• Työeläkkeiden rahastointia ei pidä heikentää, vaan kehittää – ja kohdistaa tuottoja nuoriin ikäluokkiin

Ensinnäkin koulutusinvestoinnit ovat yksi tärkeimmistä keinoista vahvistaa tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työurien kestävyyttä. Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen sanoi, että koulutustason nostaminen on Suomen tulevaisuuden tärkein sukupolviteko.

– Korkeakoulutustavoite 25–34-vuotiaille on nostettava 70 prosenttiin ikäluokasta. Pienemmät, mutta osaavammat ikäluokat jopa ylikompensoivat alhaisen syntyvyyden vaikutuksia julkiseen talouteen, hän totesi.

Koskinenkin huomautti, että eläkeuudistuksen vahvistama rahastointi parantaa erityisesti pienempien ikäluokkien asemaa tulevaisuudessa. Kun rahastoja kasvatetaan, työeläkemaksun korotuspaine pienenee ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vahvistuu.
Lisäksi Koskinen muistutti, että Suomi menettää vuosittain miljardeja liian varhain päättyvien työurien vuoksi. Työkyvyn tukeminen, varhainen kuntoutus ja toimivat palveluketjut ovat keskeisiä työurien pidentämisessä. Samalla työnantajien ja työntekijöiden velvollisuudet tulee määritellä nykyistä selkeämmin.

Tulevaisuuden usko syntyy yhdessä

Seminaarin viesti oli lopulta samanlainen kuin tutkimuslaitos Laboren tilaisuudessa julkaistu analyysi nuorten sukupolvien tulo- ja varallisuuskehityksestä. Ilmassa on sen osalta kysymysmerkkejä, mutta näyttää siltä, että nykyiset nuoret eivät näytä jäävän pysyvästi jälkeen aiemmista ikäluokista elinkaaren tulotasossa. Tulot kasvavat voimakkaasti siirryttäessä 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä työuran alkuvaiheeseen. Lisäksi nykyisten 15–24-vuotiaiden tulotaso on kyseisessä ikävaiheessa korkeampi kuin aiemmilla sukupolvilla vastaavassa iässä.

Nuorten tilanne ei ole siis niin synkkä kuin huolipuhe antaa ymmärtää.

– Nuorilla on syitä rationaaliselle optimismille, Laboren johtaja Mika Maliranta sanoi.

Se edellyttää päättäjiltä kuitenkin myös rohkeutta investoida koulutukseen, vaikka sopeuttamispaineet olisivat lyhyellä aikavälillä kovia. Myös Telan Mikko Koskinen korosti, että juuri nyt yhteiskunnan on tehtävä rohkeita päätöksiä, jotka kannattelevat taloutta pitkällä aikavälillä.

– Kaikki järjestyy kyllä, kun laitetaan yhdessä asiat järjestymään, Koskinen sanoi seminaarin päätteeksi.

Lisätietoja: