Telan Sirén: YEL-uudistus ei tuo luvattua ajantasaisuutta – yrittäjän eläkemaksu voi perustua jopa kaksi vuotta vanhoihin ansioihin

Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén on pitänyt tärkeänä, että yrittäjien kauan odottama YEL-uudistus etenee hallituksen sovittua asiasta keväällä pidetyssä kehysriihessään.

– YEL-uudistus on tänään annetun hallituksen esityksen perusteella muuttunut pettymykseksi. Esitys ei saavuta hallituksen tavoitteita siitä, että eläkemaksu seuraisi mahdollisimman ajantasaisesti yrittäjän tilannetta ja että yrittäjän arki eläkevakuutuksen osalta helpottuisi. Esitys ei siis ratkaise yrittäjien eläkevakuuttamisen keskeisiä ongelmia, vaan pahimmillaan lisää monimutkaisuutta, Sirén sanoo.

Maksun pohjana jopa kaksi vuotta vanhat ansiot

Sirén kuvaa YEL-pettymyksen pääsyyksi reaaliaikaisen vakuuttamisen epäonnistumisen:

– Uudistusta on perusteltu sillä, että yrittäjien eläkevakuuttaminen sidottaisiin nykyistä vahvemmin mahdollisimman ajantasaisesti todellisiin ansioihin niillä, jotka haluavat vakuuttaa ansioiden pohjalta. Todellisuudessa näin ei tapahdu. Työtulon perusteena olevat ansiot voivat olla jopa noin kaksi vuotta vanhoja, Sirén sanoo.

Sirénin mukaan tätä on vaikea kutsua reaaliaikaiseksi vakuuttamiseksi.

– Jos järjestelmä nojaa jopa vuosien takaisiin ansioihin, se ei kuvaa yrittäjätyöhön kuuluvaa ansioiden vaihtelua ja tuo helpotusta tähän. On harmi, ettei uudistus tule olemaan helpotus monellekaan yrittäjälle, Sirén toteaa.

Keskeiset ongelmat jäävät ratkaisematta

Sirénin mukaan YEL-esitys ei hyödynnä mahdollisuuksia siirtyä aidosti ajantasaisiin tuloihin perustuvaan malliin, vaikka siihen olisi tekniset edellytykset tulorekisteriä hyödyntämällä.

– Reaaliaikaiseen ansiotietoon perustuva vakuuttaminen olisi mahdollista, mutta sitä ei ole tässä uudistuksessa toteutettu riittävällä tavalla, Sirén toteaa.

Lisäksi esityksen valinnanvapausmalli voi Telan arvion mukaan tehdä järjestelmästä entistä vaikeammin hahmotettavan yrittäjille. Samalla esitys uhkaa lisätä työeläkevakuuttajien hallinnollista taakkaa.

– Tarvitsisimme yksinkertaisemman ja läpinäkyvämmän mallin, emme uusia kerroksia monimutkaisuutta. Työeläkevakuuttajien hallinnollisen taakan kasvattaminen on myös ristiriitaista siksi, että hallitus on käynnistämässä selvityksen YEL:n toimeenpanon tehostamisesta. Samanaikaisesti ei pitäisi sekä vaatia toimeenpanon tehostamista että vaikeuttaa sitä, Sirén kummastelee.

Rahoitusriskeihin ei puututa riittävästi

Sirén nostaa esiin myös rahoitukseen liittyvät huolet. YEL-järjestelmä on jo nyt riippuvainen valtionosuudesta ja raskaasti alijäämäinen, ja kehityssuunta on huolestuttava. Hallituksen esityksessä esitetyn arvion mukaan uudistus kasvattaa välittömästi valtionosuutta noin 100 miljoonalla eurolla nykyisen noin 600 miljoonaan euron päälle. Valtionosuutta kasvattava vaikutus kestää pitkälle 2060-luvulle saakka.

– Tämä esitys sopii huonosti tähän aikaan, jossa kaikkia valtion menojen lisäyksiä tulisi tarkastella kriittisesti. On olemassa riski, että uudistuksen vaikutuksia aliarvioidaan ja kustannukset kasvavat odotettua enemmän. Tämä voi tulla seuraavalle hallitukselle yllätyksenä, Sirén arvioi.

Sirén korostaa, että uudistus uhkaa vesittää mahdollisuudet ratkaista YEL-järjestelmän rahoitushaasteita pitkällä aikavälillä.

– Toisin kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, YEL:ssä ei ole rahastoja, mikä tekee sen rahoituksesta pitkällä aikavälillä haavoittuvan. Rahastoinnin aloittaminen vaikeutuu, mikäli YEL-järjestelmän valtionosuusriippuvuus kasvaa, Sirén sanoo.

Valmistelua on tehty kiireellä ja taustatietoja pantaten

Hallituksen YEL-uudistusta on valmisteltu kevään aikana kiireellä ja pääasiassa ministeriön omana virkatyönä. Valmistelu ei ole kaikilta osin ollut niin avointa, kuin työeläkealalla olisi toivottu.

– Emme ole saaneet keväällä tapahtuneen valmistelun tausta-aineistoja ja laskelmia ministeriöstä, vaikka olemme niitä pyytäneet. Pidän ministeriön linjausta erikoisena, kun kyseessä on kuitenkin uudistus, jolla on merkittäviä vaikutuksia niin julkistalouteen kuin työeläkevakuuttajien toimintaankin, Sirén sanoo.

– Pidän lisäksi huonona sitä, että ministeriö antaa lausuntoaikaa näin merkittävälle asialle vain kuusi viikkoa, mistä suurimman osan ottaa heinäkuun tavanomainen loma-aika. Lainsäädäntötyölle on varattava se aika, joka siihen kuluu. Nyt tärkeälle lausunnon antamiselle jää käytännössä vain vähän aikaa, Sirén toteaa.

Kohti aidosti ansioihin perustuvaa mallia seuraavalla vaalikaudella

Sirén pitää selvänä, ettei lausunnolle lähtevä hallituksen esitys riitä korjaamaan YEL-järjestelmää pidemmällä aikavälillä.

– YEL-järjestelmää tulee kehittää seuraavalla hallituskaudella määrätietoisesti kohti mallia, jossa vakuuttaminen perustuu entistä enemmän yrittäjän todellisiin ja ajantasaisiin ansioihin. Se parantaisi sekä järjestelmän oikeudenmukaisuutta että ymmärrettävyyttä, Sirén painottaa.

Lisätietoja: