Työkyvyn menettäminen on ihmisen elämässä vaikeimpia paikkoja. Vaakalaudalla on toimeentulo ja koko elämä. Jokaisen työkyvyttömyyseläkettä hakevan ihmisen tarina on erilainen. Yhteistä tarinoille on, että hakijoiden kohtelussa on varmistettava tasapuolisuus. Tässä eläkeratkaisua tekevällä asiantuntijaryhmällä on suuri vastuu.


Vakuutuslääkäreistä ja heidän roolistaan työkyvyttömyyseläkkeiden ja muiden etuuksien myöntämisessä keskustellaan julkisuudessa ajoittain paljon. Hämmennystä voi aiheuttaa hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin toisistaan poikkeavat roolit. Usein keskustelussa unohtuu, että vakuutuslääkärin tehtävä ei ole hoitaa sairautta tai tehdä diagnooseja, vaan arvioida oikeutta laissa määriteltyyn etuuteen. Työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään lain määräämien kriteerien ja prosessin mukaan.

Työkyvyttömyys ei ole diagnoosi

Työkyvyttömyyttä arvioitaessa työkykyä verrataan lain määritelmiin ja ihmisen mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä. Työkyvyttömyys ei siis ole diagnoosi, vaan juridinen käsite, joka määritetään laissa.


Työeläkelaissa on kolme erilaista työkyvyttömyyden määritelmää: osatyökyvyttömyys, täystyökyvyttömyys ja erikseen yli 60-vuotiaita koskeva ammatillinen työkyvyttömyys. Yli 60-vuotiaan ei enää oleteta kouluttautuvan uuteen ammattiin, jos entiseen ei pysty. Nuorempien kohdalla tätä harkitaan.


Julkisella sektorilla on omat määritelmänsä työkyvyttömyydelle, siellä työkykyä verrataan ihmisen omaan työhön. Merimieseläkelaissa, tapaturmavakuutuslaissa ja kansaneläkelaissa on omat määritelmänsä.


Arvio työkyvystä voi siis muuttua, kun sairausvakuutuslain puolelta siirrytään toisen lain puolelle. Omaan työhönsä työkyvytön voi olla työkykyinen johonkin toiseen työhön.

Prosessi: Työkykyä ja kuntoutumismahdollisuutta arvioidaan usean asiantuntijan voimin


Eläkepäätöksen tekeminen perustuu aina hakemukseen ja siihen liittyviin lausuntoihin. Ratkaisun tekee ryhmä asiantuntijoita, joista kullakin on oma roolinsa.

1. vaihe: Hakemusdokumentit kasaan

Kun ihminen hakee ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä, työeläkeyhtiöön tulee hakemuksen mukana keskimäärin viisi lausuntoa. Niistä ilmenee, mitä hakijan terveydentilasta on kirjoitettu sairauspäivärahakauden aikana. Lausuntoja on yleensä eri alojen erikoislääkäreiltä: esimerkiksi ortopediltä, fysiatrilta ja työterveyslääkäriltä. Jokainen heistä on tavannut hakijan ja kuvaa hakijan tilannetta oman erikoisalansa näkökulmasta.

Yleensä dokumentteja tarvitaan vielä lisää: ainakin kuvaus hakijan työn sisällöstä viimeisimmältä työnantajalta. Kelalta tulee lisäksi tietoja sairauspäivärahakaudelta.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksen koko kierrokseen kuluu aikaa keskimäärin noin kaksi kuukautta. Suurin osa ajasta kuluu erilaisten papereiden odotteluun. Kun tarvittavat dokumentit on saatu työeläkeyhtiöön, eläkeratkaisija alkaa käydä niitä läpi. Hän tekee niistä yhteenvedon ja esittelee eläkehakemuksen.

2. vaihe: Vakuutuslääkäri rakentaa lausunnoista kokonaiskuvan

Nyt seuraa hakemuksen lääketieteellinen arvio. Työeläkeyhtiön asiantuntijalääkäri, vakuutuslääkäri, käy läpi eri hoitavien lääkärien lausunnot, sairauskertomukset ja muut ihmisen sairaudesta ja sen hoitohistoriasta kertovat dokumentit.

Hän rakentaa näistä yksittäisistä lausunnoista yhden kuvan ja arvioi eläkehakemuksen niiden perusteella. Hän kokoaa lääketieteelliset faktat: Mitä diagnooseja on tehty? Miten ne on tehty? Miten sairautta on hoidettu? Miten paljon ihmisen toimintakyky on sairauden takia alentunut? Miten sairauden ennustetaan etenevän? Mitä samansuuntaista eri lausunnoissa on? Mitä enemmän ihmisen tilanteesta on lääketieteellistä näyttöä, sitä paremmat ovat edellytykset ratkaisun tekemiseen.

3. vaihe: Asiantuntijaryhmä tekee päätöksen

Seuraavassa vaiheessa eläkelaskija laskee, paljonko hakija saa eläkettä, jos päätös on myönteinen.
Eläkeratkaisun tekee ryhmä, johon kuuluu eläkeratkaisijoita, kuntoutuksen asiantuntijoita, juristeja ja pääsääntöisesti useita eri aloille erikoistuneita vakuutuslääkäreitä.


Työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi pitää sisällään useita vaiheita ja asiantuntija-arvioita.

4. vaihe: Työkyvyttömyyseläke – vai kuntoutuminen takaisin omiin tai uusiin tehtäviin?

Hylkäyspäätöksen yhteydessä arvioidaan yleensä samalla, voisiko kuntoutuksesta olla hakijalle apua. Jos katsotaan, että hän voisi palata työelämään kuntoutuksen kautta, hän saa kuntoutusoikeuspäätöksen.

Mitä nuorempi henkilö on kyseessä, sitä tärkeämpi on arvioida kuntoutuksen ja/tai uudelleen koulutuksen mahdollisuudet. Jos ihminen joutuu jäämään nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle, hänellä voi olla vasta hyvin vähän tai ei lainkaan työuraa takanaan. Silloin hänen eläkkeensä on pieni. Kuntoutuksen kautta paluu takaisin työelämään antaa paremman toimeentulon.

Jo kuntoutuksen ajalta saa korkeampaa tukea kuin mitä työkyvyttömyyseläke olisi.

Tavoitteena hakijoiden yhdenvertainen kohtelu

Voi tuntua kylmältä, että eläkepäätöksen tekevä vakuutuslääkäri ei edes tapaa potilasta. Miksi hoitava lääkäri ei voisi tehdä päätöstä? Menettelyyn on pätevä syy: päätösten täytyy olla tasapuolisia.

Kun päätös ihmisen työkyvystä tehdään, päätöksen on perustuttava lääketieteellisiin löydöksiin. Lääkäriliitto ohjeistaa näin: ”Johtopäätöksen tueksi on esitettävä tosiasiat ja tutkimustulokset niin, että ulkopuolinen voi niiden perusteella päätyä samaan johtopäätökseen.”

Arvio työkyvystä tehdään työeläkeyhtiöissä papereiden perusteella ja laajan asiantuntijakokoonpanon voimin. Siten varmistetaan, että päätösten linja pysyy yhdenmukaisena. Yksittäisen hakijan tapausta myös verrataan aiempiin. Tällä koetetaan varmistaa se, että ratkaisut olisivat samanlaisia kaikille samassa tilanteessa oleville ihmisille. Työeläkevakuuttajissa myös seurataan, millaisia päätöksiä muutoksenhakuelimet tekevät.

Suomessa on noin 22 000 työikäistä lääkäriä. Jos hoitava lääkäri päättäisi työkyvyttömyyseläkkeestä, yhdenmukaisista linjoista olisi vaikea pitää kiinni. Vaihtelu potilastapauksesta ja lääkäristä toiseen olisi todennäköisesti huomattavan suurta.

Arkijärkikin sen sanoo: ratkaisun pitää perustua kaikilla hakijoilla samoihin periaatteisiin, eikä lopputulokseen saa vaikuttaa se, millainen kuva ihmisestä välittyy ja miten hän asiansa esittää.

Monissa maissa katsotaan, että taloudellisten etuuspäätösten tekeminen vaarantaisi potilas-lääkärisuhteen. Lääkäri voisi olla altis toimimaan potilaan toiveiden mukaisesti tai kielteinen päätös voisi romuttaa hoitosuhteen. Itse asiassa Suomessa hylkäävien päätösten määrä on huomattavasti matalampi kuin monessa maassa, jossa vakuutuslääkärit tutkivat hakijan. Ylipäätään työkyvyttömyyseläkkeiden määrä Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea.

Hoitava lääkäri ei yleensä tunne potilaan työolosuhteita ja esimerkiksi työnantajan mahdollisuuksia tarjota vaihtoehtoisia työtehtäviä tai vaikkapa etätyötä. Tässä työterveyshuollolla on usein tärkeä rooli. Näiden asioiden selvittely ei ole hoitotyöhön keskittyvän lääkärin ydinosaamista.

Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolit

Työkyvyttömyyden arvioinnissa hoitavalla lääkärillä ja vakuutuslääkärillä on erilaiset roolit. Hoitavan lääkärin tehtävä on sananmukaisesti hoitaa, yrittää parantaa potilaansa sairaudet. Vakuutuslääkäri ei osallistu hoitoon, vaan hän ottaa hoitavan lääkärin tekemien lausuntojen pohjalta kantaa, onko ihminen oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen tai muuhun etuuteen. Hylkäävässä päätöksessä kysymys ei ole siitä, etteikö vakuutuslääkäri ymmärtäisi ihmisen sairautta ja ongelman vakavuutta, vaan siitä, että laissa määritellyt työkyvyttömyyseläkkeen kriteerit eivät täyty.

Vakuutuslääkärin on lääketieteellisen osaamisensa lisäksi tunnettava sosiaalietuuksia koskeva lainsäädäntö ja lakien määrittämät kriteerit. Hän ei saa osallistua millään tavalla hakijan hoitoon eikä hoitosuhdetta saa syntyä.

Vakuutuslääkäreitä on Suomessa noin 400. Heistä kaksi kolmesta työskentelee Kelassa. Lähes kaikilla on jokin erikoislääkärin tutkinto, kuten työterveyshuollon, sisätautien, neurologian, fysiatrian tai psykiatrian tutkinto. He ovat jo työskennelleet hoitavina lääkäreinä melko pitkään ennen vakuutuslääkärin tehtäviä.

Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saavuttaminen edellyttää erikoislääkäriltä vähintään kolmen vuoden puolipäiväistä työskentelyä vakuutuslääkärinä, teoriakoulutusta, kirjallisuustenttejä ja osallistumista lähiopetusjaksoihin. Pätevyyden omaavia lääkäreitä on noin 200. Erikoistuvia vakuutuslääkäreitä ohjaa tutor, ja ylipäätään vakuutuslääkäreitä ohjaa työssä kokenut kollega.

Sama lääkärin etiikka ja velvoitteet sitovat niin hoitavaa kuin vakuutuslääkäriäkin. Molemmat hoitavat lakisääteistä tehtäväänsä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden iso kuva: toimeentulo ja kustannus

  • On tärkeää ihmisten toimeentulon, eläkkeiden rahoituksen ja koko kansantalouden kannalta, että mahdollisimman suuri osa työikäisistä on töissä. Työuria on saatava pidennettyä niin alusta, keskeltä kuin lopustakin.
  • Työeläkejärjestelmässä satsataan erityisesti kuntoutukseen, sillä työkyvyttömyys on ihmisen toimeentulon kannalta aina huonoin vaihtoehto. Keskimääräinen vanhuuseläke on 1500, kun taas työkyvyttömyyseläke on noin 1 000 euroa kuussa. Joka viides työkyvyttömyyseläkkeen saajista vuonna 2016 oli alle 45-vuotias – heidän työkyvyttömyyseläkkeensä oli keskimäärin 905 euroa.
  • Noin 20 000 ihmistä vuodessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkejärjestelmän ja Kelan työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan vuosittain yhteensä noin 2,7 miljardia euroa.
  • Työkyvyttömyyseläkkeessä (kuten kaikessa työeläkkeessä) on kyse vakuutuksesta, jota kaikki työnantajat ja työntekijät rahoittavat maksamalla työeläkemaksuja. Vakuutusluonteeseen kuuluu, että vakuutettuja kohdellaan tasavertaisesti. On reilua, että yhteisiä eläkevaroja käytetään vain niitä tarvitseville. Jos kaikki työkyvyttömyyseläkehakemukset hyväksyttäisiin, työeläkemaksua jouduttaisiin korottamaan merkittävästi.

Teksti pohjautuu Riitta Gullmanin toimittamiin juttuihin Työkyvytön vai ei? ja Näin työeläkeyhtiössä tehdään eläkeratkaisuja