Palkattomista jaksoista kertyvien eläkkeiden lopettaminen ei toisi välittömiä säästöjä
Maan hallitus valmistautuu parhaillaan ensi viikolla käytävään budjettiriiheen, jossa on tarkoitus löytää ensi vuodelle noin 900 miljoonan euron edestä säästöjä valtion budjettiin. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin erilaisia säästökeinoja, joista osa on liittynyt eläkkeisiin. Tapetilla on ollut esimerkiksi tutkinnosta kertyvien eläkkeiden lakkauttaminen.
– Jos tarkoitus on löytää nimenomaan ensi vuodelle kohdistuvia säästöjä, ei eläkkeiden karttumiseen tehtävät muutokset ole ratkaisu siihen. Vaikka maan hallitus päättäisikin lakkauttaa esimerkiksi juuri tutkinnosta kertyvät eläkkeet välittömästi, jo karttuneet eläkeoikeudet tulisi kuitenkin maksaa. Säästöjä olisi siksi luvassa vasta paljon myöhemmin, huomauttaa pääekonomistimme Mikko Mäkinen.
Tutkinnosta kertyvä eläke on yksi esimerkki niin kutsutuista palkattomista jaksoista karttuvista eläkkeistä.
– Palkattomien jaksojen eläke-etuudet tulivat voimaan tässä laajuudessaan vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Silloin sovittiin useista eläkkeiden karttumasääntöihin liittyvistä muutoksista, joiden tavoitteena oli mahdollistaa oikeudenmukaisempi eläketurva erilaisilla työurilla. Näin esimerkiksi työ- ja perhe-elämä ovat helpommin yhteensovitettavissa, taustoittaa Mäkinen.
Mahdollisten säästöjen mittaluokka?
Palkattomilta jaksoilta kertyvät eläkkeet rahoitetaan keskenään eri tavoin. Tutkinnosta ja alle kolmevuotiaan lapsen hoitovapaan ajalta kertyvän eläkkeen rahoittaa valtio. Niiden lakkauttaminen toisi siis säästöjä suoraan valtiontalouteen. Mutta millaisesta mittaluokasta niissä on kyse?
– Vuonna 2024 valtio maksoi yhteensä 24 miljoonaa euroa alle kolmevuotiaan lapsen hoidon tai tutkinnon suorittamisen perusteella karttunutta eläkettä. Määrä kasvaa vuosittain, sillä jatkuvasti on enemmän eläkkeensaajia, joille on kertynyt näitä eri palkattomien jaksojen eläkkeitä, Mäkinen toteaa.
Eläketurvakeskuksessa tehdyn ennusteen mukaan valtion menot sen rahoittamista palkattomien jaksojen eläkkeistä kasvavat noin 100 miljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä.
Eläkeuudistus ei sisällä muutoksia eläkkeiden karttumiseen
Eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista, koskien esimerkiksi palkattomien jaksojen karttumia, on perinteisesti sovittu kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken. Järjestöt pääsivät sopuun tuoreimmasta eläkeuudistuksesta juuri kuluvan vuoden tammikuussa.
– Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman eläkesopimuksen mukaisia muutoksia työeläkelainsäädäntöön. Tähän sopimukseen ei sisältynyt muutoksia koskien palkattomien jaksojen karttumia, Mäkinen toteaa.
Lisätietoja tuoreesta tietopaketista
Olemme julkaisseet sivuillamme tuoreen Q&A-tietopaketin, jossa käymme läpi eläkkeen kertymistä niin kutsutuilta palkattomilta jaksoilta. Mitkä kaikki jaksot kerryttävät eläkettä ja kuinka paljon, entä kuinka ne rahoitetaan? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyvät tietopaketistamme.
Lisätietoja:
