Osakekurssien alamäet eivät vaadi välitöntä reagointia, muistutti Jari Sokka Ylen Politiikkaradiossa

Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työryhmä valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä eläkeuudistusta koskevasta lainsäädännöstä. Valmistelu pohjautuu työmarkkinajärjestöjen alkuvuodesta sopimaan neuvottelutulokseen, jossa keskeisenä osana on työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen. Käytännössä uudistus tarkoittaa mahdollisuutta sijoittaa osakkeisiin aiempaa enemmän.

Julkisuudessa eläkeuudistusta on kritisoitu siitä, että siinä ei ole varauduttu riittävästi kasvavien riskien realisoitumiseen esimerkiksi jonkinlaisen automaattisen vakauttajan avulla. Johtajamme Jari Sokka muistutti Politiikkaradion keskustelussa siitä, että osakesijoittamiseen kuuluu niin ylä- kuin alamäet.

”Jos eläkevaroista sijoitetaan pitkällä aikavälillä merkittävä osa osakkeisiin, meille tulee myös alamäkiä. Sen ei kuitenkaan pidä johtaa siihen, että alamäessä aina reagoidaan. Osakekurssit ovat hyvin voimakkaasti vaihtelevia”, Sokka muistutti.

Käytännössä yhteiskunnan tulee kyetä sietämään myös huonompia aikoja, sillä pitkässä juoksussa osakkeet ovat toistaiseksi tarjonneet pitkällä aikavälillä parhaimmat tuotot. Esimerkiksi viisi vuotta kestävä osakekurssien lasku ei vielä heiluttaisi järjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä, vaan siitäkin Sokan mukaan selvittäisiin.

Vakauttajan luomisen haasteet

Sokka arvioi, että mikäli eläkejärjestelmään luotaisiin vakauttaja, jossa eläkkeiden suuruus tai työeläkemaksun taso sidottaisiin jollain tapaa pörssikurssien kehitykseen, tehtäisiin järjestelmästä todella heiluva. Tällä olisi myös voimakkaita sukupolvivaikutuksia.

Oikealla tavalla reagoivan vakauttajan rakentaminen ei Sokan mukaan olisi helppoa. Mekanismin takana olisi aina jokin laskelma, joka olisi puolestaan joidenkin valintojen tulos, Sokka huomautti.

”Vakauttajia on kokeiltu eri maissa, mutta aika usein niihin on jouduttu päätösperusteisesti puuttumaan, koska vakauttaja on liioitellut asioita. Näin on tapahtunut esimerkiksi Ruotsissa”, Sokka mainitsi esimerkkinä.

Eläkeiän nosto kasvattaisi myös työkyvyttömyyseläkkeitä

Keskustelussa sivuttiin myös muun muassa viimeaikaisia ehdotuksia eläkeiän nostosta 70 ikävuoteen. Ehdotus nousi ensimmäisen kerran esiin Helsingin Sanomien jutussa, jossa arveltiin sen vahvistavan julkista taloutta 10 miljardilla eurolla.

Sokka nosti esiin laskelman puutteet: 10 miljardissa ei ole huomioitu työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvua, sillä kaikki eivät pystyisi jatkamaan työssä seitsemänkymppiseksi saakka. Osa myös saattaisi jäädä työttömäksi työuran lopulla. Telassa tehtyjen laskemien mukaan vaikutus julkiseen talouteen olisikin noin kahden miljardin verran.

”Nykyisessä järjestelmässä vanhuuseläkeikä jo nousee eliniän noustessa”, Sokka muistutti.

Sokan lisäksi Ylen Politiikkaradiossa olivat keskustelemassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Keskustelu on kuunneltavissa Yle Areenassa.