Eduskunnasta kiitosta työmarkkinajärjestöille – eläkeuudistukselle positiivinen vastaanotto

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) totesi omassa avauspuheenvuorossaan, että Suomi on pitänyt eläkejärjestelmästään hyvää huolta. Ensimmäisen puheenvuoron pitänyt kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) konkretisoi asian vertaamalla eläkemenojen kehitystä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja eläkkeensaajien kokonaismäärän kasvua 2000-luvun aikana. Eläkemenot ovat pysyneet noin 12–13 prosentin tasolla, vaikka eläkkeensaajien määrä on kasvanut samana aikana yli 400 000 henkilöllä.

Tämä on statistiikkaa, jonka ääreen on hyvä ainakin hetkeksi pysähtyä. Kuten kuvasta näkee, työeläkkeiden ja muiden lakisääteisten eläkkeiden vaikutus veroasteeseen ei ole enää kasvanut vuoden 2013 jälkeen. Käytännössä kyse on pääosin työeläkemaksuista. Muu veroaste (kuvan oranssi viiva) sen sijaan on laskenut voimakkaammin 2000-luvun kuluessa.

Meillä ei ole kovin montaa (jos yhtään) tulonsiirtojärjestelmää, jonka piiriin tulevien ihmisten määrä voi kasvaa kolmanneksella ilman että järjestelmän kestävyys vaarantuu. Tästä voi tietysti kiittää työmarkkinajärjestöjen ja maan hallitusten kausihuolto-ohjelmaa, johon edustaja Lyly puheenvuorossaan viittasi.

Noin 10 vuoden välein on tehty eläkeuudistuksia, joiden avulla järjestelmä on pidetty kunnossa. Tärkeimpänä tekijänä järjestelmän vakauttamisessa ovat työeläkevarat, joita on kertynyt viime vuoden loppuun mennessä 285 miljardia euroa. Työeläkevarat vakauttavat työeläkemaksua ja auttavat sitä kautta tasapainottamaan työikäisten maksurasitusta väestöllisen huoltosuhteen muuttuessa.

Nuorten huoli otettava vakavasti

Eduskunnan nuorin kansanedustaja, keskustan Olga Oinas-Panuma totesi, että kaikki politiikka, jolla lisätään nuorten uskoa eläkejärjestelmään, on hyvä asia. Myös kansanedustajat Markku Eestilä (kok) ja Piritta Rantanen (sd.) harmittelivat omissa puheenvuoroissaan nuorten epäluottamusta eläkejärjestelmää kohtaan. Tämän huolen ääreen on myös tärkeä pysähtyä.

Eläkejärjestelmää kohtaan liitetty epäluottamus ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Myös Hollannissa, jonka työeläkejärjestelmää pidetään yhtenä maailman kestävimmistä, viimeisimmän eläkeuudistuksen taustatekijänä oli nuorten kasvanut epäluottamus järjestelmää kohtaan.

Kansanedustajat totesivatkin omissa puheenvuoroissaan, että nuorten epäluottamukseen liittyy myös muita asioita, kuten huoli omista työllistymismahdollisuuksista sekä huoli ylipäänsä maailmantilanteesta. Faktat voivat osaltaan lievittää nuorten eläkejärjestelmään liitettyä huolta.

Työeläkevarojen määrä on vain vähän pienempi kuin Suomen vuotuinen bruttokansantuote. Työeläkkeitä maksetaan vuodessa noin 37 miljardia euroa. Pelkästään työeläkevaroilla voitaisiin eläkkeitä rahoittaa 7-8 vuotta. Rahastoinnin kasvattamisella ja yksityisten työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan uudistamisella on syystäkin keskeinen rooli tässä eläkeuudistuksessa.

Populismi myrkkyä eläkejärjestelmän kehittämiselle

Omassa loppupuheenvuorossaan sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen totesi eläkekeskustelussa olleen viime aikoina populismin aineksia. Vaalien läheisyys vaikuttaa koko yhteiskuntaan, sillä eläkekeskustelun populismiin ovat poliitikkojen lisäksi osallistuneet myös muut tahot, kuten ekonomistit, toimittajat sekä taloustieteen harjoittajat. Toki yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat ottaneet osaa myös työeläkealan edustajat.

Huomiotaloudessa yksinkertaistaminen, pienten asioiden suurenteleminen ja suurten asioiden sivuuttaminen ovat polttoainetta pöyristymiselle ja keskustelun jatkumiselle. Eläkejärjestelmän kehittämiselle tai nuorten tulevaisuusukon vahvistamiselle ne monesti kuitenkin ovat myrkkyä.

Kuten tiistaisessa lähetekeskustelussa useampi kansanedustaja totesi, eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa ja tuottaa eurooppalaisessa vertailussa kohtuullisen työeläkkeen. Nyt käsittelyssä oleva eläkeuudistus edesauttaa järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja vakauttaa työeläkemaksun nykyiselle tasolleen vuosikymmeniksi eteenpäin.

Vakaaseen nykytilanteeseen ei tietenkään voida tuudittautua, vaan eläkejärjestelmää tulee jatkossakin kehittää ympäröivän yhteiskunnan muutosten myötä pitkäjänteisesti ja yhdessä sopien.