Työeläkevakuuttajien toimintakulujen kehitys pitkällä aikavälillä laskusuunnassa
Kokonaisliikekulut ovat laskussa myös, jos niitä tarkastelee suhteessa maksettuihin eläkkeisiin. Taustalla on työeläkevakuuttajien määrätietoinen työ toiminnan tehostamiseksi, päämatemaatikkomme Hanna Mäkinen toteaa.
Työeläkevakuuttajien kokonaisliikekulut ilman sijoitustoiminnasta aiheutuvia kuluja olivat vuonna 2025 vahvistettujen tilinpäätöstietojen mukaan yhteensä 438,0 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin kulut olivat 431,4 miljoonaa, joten kasvua tuli 6,6 miljoonan euron verran.
– Kuluihin mahtuu jonkin verran vuosittaista vaihtelua. Kuitenkin jos katsotaan pidemmällä aikavälillä eli viimeisen 20 vuoden ajalta, ovat kulut selvästi laskussa. Vuonna 2007 kokonaisliikekulut olivat vuoden 2025 rahassa mitattuna 667 miljoonaa euroa. Kulut ovat siis alentuneet hintojen muutos huomioiden jopa 34 prosenttia, kertoo päämatemaatikkomme Hanna Mäkinen.
Kokonaisliikekulut voi myös suhteuttaa maksettuihin eläkkeisiin, jolloin lasku on vielä selvästi voimakkaampaa.
– Vuonna 2007 tämä suhde oli noin 3 prosenttia, kun se viime vuonna oli laskenut vajaaseen 1,2 prosenttiin. Tälläkin mittarilla toiminta on siis tehostunut merkittävästi, Mäkinen toteaa.
Yksi keskeinen kuluerä työeläkevakuuttajien toiminnassa on tietojärjestelmistä aiheutuvat kulut. Niitä syntyy kaikessa toiminnassa: esimerkiksi työsuhdetietojen ja eläkehakemusten käsittelyssä sekä eläkkeiden maksussa – neuvontaa unohtamatta.
Osana kustannustietoisuutta työeläkealalla on seurattu it-kuluja jo vuodesta 2012 lähtien. Tuoreimman, vuotta 2025 koskevan selvityksemme mukaan työeläkevakuuttajien kokonaisliikekuluista reilu 40 prosenttia oli it-kustannuksia.
– Työeläkevakuuttajat kehittävät it-järjestelmiään aktiivisesti niin, että ne auttavat prosessien ja toimeenpanon tehostamisessa. Tämä on osaltaan näkynyt kokonaisliikekulujen laskussa, Mäkinen huomauttaa.
Työeläkevakuuttajien kokonaisliikekulut tai tässä mainitut it-kulut eivät sisällä sijoitustoiminnasta aiheutuvia kuluja johtuen niiden erilaisesta rahoituksesta. Sijoitustoiminnan kulut rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla, kun taas muut toimintakulut rahoitetaan työeläkemaksuun sisältyvällä hoitokustannusosalla.
Yhtiökohtainen hoitokustannusosa tehostumisen taustalla
Mäkisen mukaan yksi keskeinen tekijä kokonaisliikekulujen alentumisessa on työeläkemaksun yhtiökohtainen hoitokustannusosa, joka on luonut kannusteen toiminnan tehostamiseen.
– Työeläkemaksun hoitokustannusosalla katetaan työeläkeyhtiölle työeläkkeiden toimeenpanosta aiheutuneet kulut, sijoitustoimintaa lukuun ottamatta. Vuodesta 2023 alkaen hoitokustannusosa on määräytynyt yhtiökohtaisesti, eli kukin työeläkeyhtiö määrittelee oman hoitokustannusosansa niin, että se pystyy kattamaan sen avulla seuraavan vuoden toiminnastaan aiheutuvat kulut, Mäkinen kertoo.
Mitä tehokkaammin työeläkeyhtiö suoriutuu tehtävistään, sitä alemmaksi se voi määrittää hoitokustannusosansa.
– Tämä on myös keskeinen kilpailun väline, sillä yhtiökohtainen hoitokustannusosa näkyy suoraan työnantaja-asiakkaan maksamassa työeläkemaksussa, Mäkinen huomauttaa.
Kokoamamme selvitys alan it-kuluista sisältää tiedot kaikilta lakisääteistä työeläketurvaa hoitavilta yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilta sekä Eläketurvakeskukselta.
Lisätietoja:
#toimintakulut