Eläkerahastojen kasvattaminen turvaa tulevien sukupolvien eläkkeet
Timo Merikallio kyseenalaistaa työeläkevarojen paisuttamisen ja ehdottaa, että varojen kasvua rajoitettaisiin ja tämän ylittävä tuotto käytettäisiin työeläkemaksujen alentamiseen (Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 10.6.).
Rahastoinnin tarkoituksena on jo eläkejärjestelmän alkuajoista lähtien ollut työnantajilta ja työntekijöiltä perittävien työeläkemaksujen alentaminen. Kun osa eläkkeiden rahoituksesta voidaan kattaa rahastojen ja niille saatujen sijoitustuottojen avulla, voidaan työeläkemaksu pitää matalammalla tasolla kuin mitä eläkemeno edellyttäisi.
Ilman sijoitusvaroja ja niiden tuottoja yksityisalojen työeläkkeisiin olisi esimerkiksi vuonna 2025 pitänyt kerätä noin 2,2 miljardia euroa toteutunutta enemmän. Palkoista olisi siis pitänyt periä noin 2,9 prosenttiyksikköä enemmän työeläkemaksuja kuin mitä todellisuudessa perittiin.
Eläkerahastoja ja niiden tuottoja myös käytetään jatkuvasti eläkkeiden maksuun. Väestön vanhetessa rahastoilla ja niiden tuotoilla on yhä suurempi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaankin rahastoista, kun eläkemenot kasvavat vuosi vuodelta suuremmaksi kuin työeläkemaksuilla kerättävät tulot.
Tärkeää on myös verrata eläkerahastojen kokoa kulloistenkin eläkeoikeuksien nykyarvoon. Siis siihen, miten paljon eläkevaroja tarvittaisiin tänään siihen, että kaikki tulevaisuuden eläkemeno pystyttäisiin varmasti kattamaan.
Eläketurvakeskuksen tuoreimman arvion mukaan eläkeoikeuksien nykyarvo oli vuoden 2025 lopussa noin 1 127 miljardia euroa. Eläkerahastojen määrä samanaikaisesti oli puolestaan 285 miljardia euroa, mikä kattoi eläkeoikeuksien nykyarvosta noin 25 prosenttia. Tämä niin kutsuttu rahastointiaste ei ole poikkeuksellisen korkea muihin maihin verrattuna.
Juuri hyväksytty eläkeuudistus mahdollistaa sen, että työeläkevakuuttajat voivat lisätä riskinottoa sijoitustoiminnassaan, mikä lisää pitkällä aikavälillä sijoituksille saatavia tuottoja. Toisaalta eläkeuudistuksessa sovittiin myös rahastoinnin kasvattamisesta. Nämä molemmat toimet edesauttavat rahastojen vahvistumista niin, että eläkeuudistuksen myötä työeläkemaksun taso vakautuu pitkälle tulevaisuuteen.
Eläkerahastojen kasvua ei siis ole järkevää hillitä lainsäädännöllä tai muilla keinoilla. Rahastojen kasvattaminen auttaa varautumaan väestön ikääntymiseen ja tuleviin eläkemenoihin, jolloin myös tulevat sukupolvet voivat luottaa eläketurvaan.
Alun perin julkaistu:
Kommentit