Eläkerahastojen kasvattaminen turvaa tulevien sukupolvien eläkkeet
Timo Merikallio kyseenalaistaa työeläkevarojen paisuttamisen ja ehdottaa, että varojen kasvua rajoitettaisiin ja tämän ylittävä tuotto käytettäisiin työeläkemaksujen alentamiseen (Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 10.6.).
Rahastoinnin tarkoituksena on jo eläkejärjestelmän alkuajoista lähtien ollut työnantajilta ja työntekijöiltä perittävien työeläkemaksujen alentaminen. Kun osa eläkkeiden rahoituksesta voidaan kattaa rahastojen ja niille saatujen sijoitustuottojen avulla, voidaan työeläkemaksu pitää matalammalla tasolla kuin mitä eläkemeno edellyttäisi.
Ilman sijoitusvaroja ja niiden tuottoja yksityisalojen työeläkkeisiin olisi esimerkiksi vuonna 2025 pitänyt kerätä noin 2,2 miljardia euroa toteutunutta enemmän. Palkoista olisi siis pitänyt periä noin 2,9 prosenttiyksikköä enemmän työeläkemaksuja kuin mitä todellisuudessa perittiin.
Eläkerahastoja ja niiden tuottoja myös käytetään jatkuvasti eläkkeiden maksuun. Väestön vanhetessa rahastoilla ja niiden tuotoilla on yhä suurempi rooli eläkkeiden rahoittamisessa. Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaankin rahastoista, kun eläkemenot kasvavat vuosi vuodelta suuremmaksi kuin työeläkemaksuilla kerättävät tulot.
Tärkeää on myös verrata eläkerahastojen kokoa kulloistenkin eläkeoikeuksien nykyarvoon. Siis siihen, miten paljon eläkevaroja tarvittaisiin tänään siihen, että kaikki tulevaisuuden eläkemeno pystyttäisiin varmasti kattamaan.
Eläketurvakeskuksen tuoreimman arvion mukaan eläkeoikeuksien nykyarvo oli vuoden 2025 lopussa noin 1 127 miljardia euroa. Eläkerahastojen määrä samanaikaisesti oli puolestaan 285 miljardia euroa, mikä kattoi eläkeoikeuksien nykyarvosta noin 25 prosenttia. Tämä niin kutsuttu rahastointiaste ei ole poikkeuksellisen korkea muihin maihin verrattuna.
Juuri hyväksytty eläkeuudistus mahdollistaa sen, että työeläkevakuuttajat voivat lisätä riskinottoa sijoitustoiminnassaan, mikä lisää pitkällä aikavälillä sijoituksille saatavia tuottoja. Toisaalta eläkeuudistuksessa sovittiin myös rahastoinnin kasvattamisesta. Nämä molemmat toimet edesauttavat rahastojen vahvistumista niin, että eläkeuudistuksen myötä työeläkemaksun taso vakautuu pitkälle tulevaisuuteen.
Eläkerahastojen kasvua ei siis ole järkevää hillitä lainsäädännöllä tai muilla keinoilla. Rahastojen kasvattaminen auttaa varautumaan väestön ikääntymiseen ja tuleviin eläkemenoihin, jolloin myös tulevat sukupolvet voivat luottaa eläketurvaan.
Kommentit
4 vastausta artikkeliin
Vastaa
Alun perin julkaistu:
Kirjoituksessa kerrotaan, että rahastointi laski 2025 työeläkemaksuja 2,9 prosenttiyksikköä (2,2 mrd€). Kun rahastoihin sijoitettiin 3,2 mrd€, se nosti palkoista perittäviä työeläkemaksuja 4,2%yksikköä. Rahastointi nostaa työeläkemaksuja. Rahastoja ei voi kerätä nostamatta työeläkemaksuja. ”Rahastoinnin tarkoituksena on jo eläkejärjestelmän alkuajoista lähtien ollut työnantajilta ja työntekijöiltä perittävien työeläkemaksujen alentaminen.” -ajatuksen virheellisyyden olisi voinut huomata kunnollisella analyysillä.
Rahastointi kasvattaa työeläkemaksun tarvetta silloin, kun varoja siirretään rahastoihin, mutta vastaavasti vähentää tulevaa maksutarvetta, kun rahastoja ja niiden tuottoja käytetään eläkkeiden rahoittamiseen. Rahastoinnin vaikutusta arvioidaankin ensisijaisesti pitkällä aikavälillä. Sen tavoitteena on tasata maksurasitusta eri sukupolvien välillä ja hyödyntää sijoitustuottoja eläkejärjestelmän rahoituksessa. Mikäli sijoitusten tuotot pitkällä aikavälillä ylittävät palkkasumman kasvun, työeläkemaksujen taso jää alemmaksi kuin tilanteessa, jossa eläkkeet rahoitettaisiin kokonaan ilman rahastointia.
Kirjoituksessa vähätellään Suomen eläkerahastojen määrää. Fitch Ratings kirjoittaa viimeisessä Suomen reittauksessa ”Large Pension Assets”. Paras vertailukohta rahastojen suuruudelle saadaan, kun sitä verrataan yritysten omaan pääomaan, joiden avulla kerättiin 20 miljardia euroja yksityisalojen eläkkeisiin. Yritysten oma pääoma oli all 350 miljardia. Siis TyEL-rahastot (285 mrd€) tuottivat 2,2 mrd€ vs yritysten varat (350 mrd€) tuottivat 20 mrd€ eläkkeisiin.
Kirjoituksessa ei ollut tarkoitus vähätellä eläkerahastojen määrää. Päinvastoin, kyse on erittäin merkittävästä varallisuudesta, jonka tarkoituksena on auttaa rahoittamaan tulevia eläkkeitä ja tasata väestön ikääntymisestä aiheutuvaa maksupainetta. Rahastot ja niiden sijoitustuotot ovat keskeinen tekijä työeläkemaksujen vakauttamisessa pitkällä aikavälillä.