Ennätyslukemiin kasvanut sijoitusvarallisuus vahvisti yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta
Positiivisesti kehittyneet sijoitustuotot kevään ja alkukesän kuluessa ovat vahvistaneet sekä työeläkevakuuttajien hallinnoimia eläkevaroja että niiden vakavaraisuutta. Kesällä voimaan astuneen eläkeuudistuksen myötä vakavaraisuuslaskenta tulee jatkossa muuttumaan.
Vaikka sijoitusmarkkinoiden epävarmuudet jatkuivat myös vuoden toisella neljänneksellä, onnistuivat työeläkevakuuttajat saamaan sijoituksilleen vahvasti positiivisia tuottoja. Sen myötä työeläkevarojen kokonaismäärä nousi uuteen ennätykseensä.
– Tämä näkyi myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuusasteessa eli niiden hallinnoimien eläkevarojen suhteessa vastuuvelkaan. Varojen kasvu kasvattaa myös toimijoiden vakavaraisuuspääomaa, jonka avulla ne varautuvat erityisesti sijoitustoiminnan riskeihin. Kasvava vakavaraisuuspääoma puolestaan vahvistaa vakavaraisuusastetta, taustoittaa päämatemaatikkomme Hanna Mäkinen.
Finanssivalvonnan tuoreiden tilastojen mukaan yksityisalojen työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuusaste kesäkuun lopussa oli 132,5 prosenttia. Vakavaraisuus vahvistui toisen vuosineljänneksen aikana kolmella prosenttiyksiköllä (vastaava lukema maaliskuun lopussa 129,5 %).
Työeläkeyhtiöiden keskimääräinen vakavaraisuusaste kesäkuun lopussa oli 132,2 prosenttia, eläkesäätiöiden ja -kassojen puolestaan 144,4 prosenttia.
Vakavaraisuuden toinen keskeinen tunnusluku, vakavaraisuusasema, pysytteli samalla tasolla kuin maaliskuun lopussa ollen siten 1,5. Vakavaraisuusasema kuvaa työeläkevakuuttajien keskimääräistä pääoman suhdetta sijoitusten riskillisyyden perusteella määräytyvään vakavaraisuusrajaan.
– Käytännössä tämä tarkoittaa puolitoistakertaista vakavaraisuusasemaa lain vaatimukseen nähden, Mäkinen toteaa.
Vakavaraisuussääntely koskee vain yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä. Siksi Finanssivalvonnan raportissa ovat vain edellä mainitut toimijat mukana. Olemme päivittäneet myös omilta sivuiltamme löytyvät vakavaraisuustilastot tuoreiden lukujen mukaisiksi.
Eläkeuudistus muuttaa vakavaraisuuslaskentaa – ja parantaa tulevia tuottoja
Finanssivalvonnan tuoreet tilastot vakavaraisuudesta perustuvat 30.6.2026 voimassa olleeseen lainsäädäntöön. Uusin eläkeuudistus astui portaittain voimaan 1.7.2026 alkaen, ja ensimmäisessä vaiheessa voimaan tulivat juuri vakavaraisuutta koskevat muutokset. Niiden tavoitteena on parantaa työeläkevakuuttajien mahdollisuuksia riskinottoon sijoitustoiminnassaan ja siten parempien sijoitustuottojen tavoitteluun.
– Eläkeuudistusta valmistellut työryhmä tarkasteli vakavaraisuuden arvioinnin taustalla olevaa laskentakehikkoa aikaisempaa pidemmältä ajanjaksolta kertyneen datan pohjalta sekä korjasi joitain aikaisemman vakavaraisuuskehikon laskennan virheitä. Työryhmä havaitsi, että aikaisemmassa kehikon laadinnassa olivat ylikorostuneet finanssikriisin kaltaiset huonot sijoitusvaihteet, Mäkinen kertoo.
Aiempaa kattavamman datan pohjalta tehtyjen parametripäivitysten seurauksena työeläkevakuuttajien vakavaraisuusraja alenee noin kolmanneksella, mikä mahdollistaa riskinkantokyvyn kasvun ja aiempaa riskillisemmän sijoitusjakauman.
Muuttuva laskenta tulee vaikuttamaan esimerkiksi työeläkevakuuttajien stressikestävyyteen osaketuottojen shokkeja vastaan.
– Finanssivalvonnan arvion mukaan työeläkevakuuttajien stressikestävyys oli nyt kesäkuun lopussa alempi kuin vuoden 2025 lopussa. Finanssivalvonta kuitenkin toteaa samalla, että uudistuksen myötä nykyisellä osakepainolla stressinkestävyys tulee olemaan jatkossa parempi, Mäkinen mainitsee.
Eläkeuudistuksessa sovittiin myös siitä, että jatkossa vakavaraisuuskehikon parametreja tarkastellaan viiden vuoden välein, jotta ne pysyvät ajantasaisina. Parametreista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
– Tämä on erittäin tervetullut muutos, joka osaltaan tulee varmistamaan vakavaraisuuslaskennan oikean ja ajantasaisen toiminnan. Ajantasainen vakavaraisuussääntely ei rajoita sijoitustoimintaa tarpeettomasti mutta pitää kuitenkin huolta riittävästä turvaavuustasosta ja riskinhallinnasta, Mäkinen toteaa.
#vakavaraisuus