Telan YEL-ehdotus: Yrittäjäeläkkeiden rahastointi on käynnistettävä – YEL:n rahoitus kestävälle pohjalle
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén pitää myönteisenä, että hallituksen YEL-uudistuksen valmistelussa haetaan ratkaisuja alkuperäistä esitystä ajantasaisempien ansiotietojen hyödyntämiseen eläkemaksujen määräytymisessä. Tela antaa vahvan tuen myös hallituksen budjettiriihen päätökselle 1.9. edistää yrittäjäeläkkeiden rahastointia. Myös Tela esittää rahastoinnin käynnistämistä osana YEL-järjestelmän seuraavaa uudistusvaihetta. Telassa on valmisteltu ehdotus, jossa rahastointi rahoitettaisiin osin maksutulolla, joka syntyisi, kun YEL-maksut perustuisivat tulevaisuudessa nykyistä kattavammin yrittäjien todellisiin ansioihin. Telan tavoitteena on vahvistaa yrittäjäeläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta ja taittaa valtion YEL-menon kasvua.
Hallituksen YEL-uudistuksen on määrä edetä eduskuntaan tämän syksyn aikana. Työeläkevakuuttajia edustavan Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén pitää erittäin hyvänä asiana, että valmistelussa haetaan aiempien mediatietojen perusteella ratkaisuja, jotta yrittäjien eläkemaksut perustuisivat ajantasaisempiin ansiotietoihin kuin mitä hallitus alun perin esitti. Sirén antaa kiitokset myös hallituksen budjettiriihen päätökselle 1.9. käynnistää YEL-uudistuksen jatkoaskeleena valmistelu kaikkien yrittäjien tuomiseksi kansallisen tulorekisterin piiriin. Sirénin mukaan nyt pitää rakentaa polku sille, että ansiotietojen reaaliaikaisuus etenee kohti mahdollisimman reaaliaikaista eläkemaksun määräytymistä ja tekee niin kaikissa yritysmuodoissa.
– Hallituksen YEL-uudistus ja reaaliaikaisuuden edistäminen mahdollisessa tulevassa uudistuksessa eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia yrittäjien eläkejärjestelmän rakenteellisia ongelmia. Siksi järjestelmän kehittämistä on jatkettava tulevina vuosina muistakin näkökulmista, Sirén toteaa.
Sirénin mukaan budjettiriihen merkittävin YEL-uutinen on se, että hallitus päätti käynnistää kehysriihessä päätetyn selvityksen yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnista ja valmistella asiasta toimenpide-ehdotuksen.
– Telassa on valmisteltu tulevien vuosien YEL-kehittämiseen ratkaisuehdotus, jonka tärkein osa on yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnin aloittaminen, Sirén kertoo.
– Telan ratkaisuehdotus perustuu siihen, että eläkemaksut perustuisivat tulevaisuudessa nykyistä kattavammin yrittäjien todellisiin ansioihin, valtion YEL-meno vakautetaan, ja osa kertyvästä maksutulosta käytetään yrittäjäeläkkeiden rahastoinnin aloittamiseen. Tavoitteena tulee olla yrittäjäeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen kestävyyden vahvistamisen ohella lisätä yrittäjien luottamusta omaan eläkejärjestelmäänsä, Sirén kuvaa.
Telan avaus: Rahastointi alkuun, ansiot eläkemaksun ainoaksi perusteeksi, ja lisää yrittäjiä vakuuttamisen piiriin
Telan YEL-ratkaisu sisältää kolme ehdotusta:
- YEL-järjestelmän rahastointi käynnistetään
- Ansiot nostetaan asteittain eläkemaksun ainoaksi perusteeksi – hallituksen esitykseen kuuluvan kahden mallin YEL:n pitäisi olla vain siirtymäajan ratkaisu
- YEL-vakuuttamisen alaraja lasketaan 3 000 euroon
Telan ratkaisun vaikutukset YEL:n valtionosuusriippuvuuteen olisivat huomattavat jo lyhyellä aikavälillä. Sirén lyö luvut pöytään:
– Valtion YEL-kustannus on nyt jo noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, ja hallituksen YEL-uudistus kasvattaa sitä alkuperäisen esityksen muodossa yli 100 miljoonaa vuodessa. Kyse on satojen miljoonien eurojen menetyksestä valtiontaloudessa, jos hallituksen uudistuksen myötä pienenevää YEL-maksutuloa ei korjata tulevina vuosina, Sirén sanoo.
Telan ehdotus merkitsisi ratkaisevaa käännettä YEL:n rahoituksessa.
– Telan ehdotukset asteittaisesta siirtymisestä ansioilla vakuuttamiseen ja YEL-vakuuttamisen alarajan laskeminen kasvattaisivat maksutuloa suhteessa voimassa olevaan YELiin ja hallituksen YEL-uudistukseen. Vuonna 2033 kyse olisi jo 317 miljoonan erosta maksutulossa Telan ehdotuksen ja hallituksen YEL-uudistuksen välillä. Kasvavan maksutulon myötä YEL:n valtionosuuden kasvu saataisiin loppumaan, mutta tärkein osa Telan ehdotusta on, että samalla aloitettaisiin myös eläkemaksujen rahastointi, Sirén kertoo.
Telan ehdotuksessa osa kasvavasta YEL-maksutulosta käytettäisiin eläkkeiden maksamiseen ja osa rahastoinnin aloittamiseen. Valtionosuus vakautettaisiin nykyiselle tai sitä hiukan alemmalle tasolle, 500–600 miljoonaan vuodessa.
Telan ehdotukset on koottu paketiksi, jonka taustalla on Eläketurvakeskukselta (ETK) tilatut laskelmat ehdotusten vaikutuksista (laskelman luvut alustavia). Niistä tarkemmin Telan ratkaisuehdotuksen koosteessa:
Telan YEL-ratkaisu sisältää kolme ehdotusta.
1. Rahastointi on käynnistettävä
Rahastoinnin aloittaminen on Telan ehdotuksen tärkein osa. Sirén muistuttaa, että yrittäjäeläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta ei voida turvata ilman rahastointia.
– Rahastointi on keskeinen keino turvata yrittäjäeläkkeiden rahoitus myös tulevaisuudessa ja hallita valtion YEL-menoa pitkäjänteisesti. On tärkeää, että hallitus todella käynnistää rahastointia koskevan valmistelutyön viipymättä, jotta uudistus voidaan toteuttaa hallitusti tulevina vuosina, Sirén sanoo.
2. Ansiot YEL-maksun ainoaksi perusteeksi
Tela katsoo, että hallituksen esittämän kahden YEL-maksun määräytymistavan hybridimallin tulisi olla vain siirtymävaiheen ratkaisu.
– Kun eläkemaksu perustuu ansioihin, se joustaa yrittäjän tilanteen mukaan. Tavoitteena tulisi olla järjestelmä, jossa YEL-maksu perustuu kokonaan verotettaviin ansiotuloihin vuoteen 2033 mennessä, Sirén sanoo.
Hallituksen YEL-esityksen mukaan yrittäjä voi jatkossa valita kahdesta tavasta määrittää eläkemaksunsa. Maksun perusteeksi voi valita verotettavan ansiotulon tai nykyisen laskennallisen työtulomallin kaltaisen kokonaisarvion. Jälkimmäistä koskee uusi vähimmäistaso suhteessa ansioihin.
– Kahden YEL-maksun malli on monimutkainen, lisää toimeenpanon kustannuksia eikä kohtele yrittäjiä tasapuolisesti, Sirén toteaa.
Telan mukaan ansioiden paino työtulomallissa jää liian pieneksi. Sitä tulisi nostaa heti ja sitten vaiheittain ainoaksi eläkemaksun perusteeksi. YEL-maksut nousisivat erityisesti yrittäjien ylimmissä tuloluokissa.
3. Matalampi alaraja toisi lisää yrittäjiä vakuuttamisen piiriin
Tela ehdottaa myös YEL-vakuuttamisen alarajan laskemista nykyisestä noin 9 400 eurosta 3 000 euroon. Matalampi alaraja toisi nykyistä enemmän yrittäjätyötä YEL-vakuuttamisen piiriin. ETK:n arvion mukaan muutos toisi noin 35 000 yrittäjää YEL-vakuuttamisen piiriin. Toimenpiteen osuus maksutulon kasvusta olisi lähes 40 miljoonaa vuonna 2028, jolloin uusi raja otettaisiin käyttöön.
– Nykyinen alaraja jättää paljon yrittäjätyötä vakuuttamisen ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti osa-aikaista yrittäjyyttä sekä alusta- ja keikkatyötä. Matalampi alaraja vahvistaisi yrittäjien eläketurvaa ja parantaisi työnteon eri muotojen välistä kilpailuneutraliteettia. YEL-vakuuttaminen käynnistyisi selkeämmin osana yritystoimintaa, eikä yrittäjän tarvitsisi jatkuvasti tarkkailla vakuuttamisen rajan ylittymistä, Sirén sanoo.
Sirén kuvaa Telan ratkaisuehdotuksen videolla, joka on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.
Lisätietoja:
