Korkeampi eläkeikä ei automaattisesti pidennä työuria

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi eilen virkapuheenvuoronsa, jossa käsitellään tulevan vaalikauden keskeisiä kokonaisuuksia ja tarjotaan niihin konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja. Rakenteellisten työllisyystoimien yhteydessä yhtenä esimerkkinä mainitaan eläkeiän nosto, jolla arvioidaan voivan olla pitkällä aikavälillä merkittävä työllisyysvaikutus.

– Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti alin vanhuuseläkeikä nousee työeläkejärjestelmässä parhaillaan asteittain. Se nousi kolme kuukautta kerrallaan vuonna 1955 syntyneistä alkaen ja on vuosina 1962–1964 syntyneille 65 vuotta. Tämän jälkeen syntyneillä vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen, kertoo pääekonomistimme Mikko Mäkinen.

VM:n ehdotuksen mukaan alin vanhuuseläkeikä nousisi portaittain 70 ikävuoteen. Sen jälkeen eläkeikä sidottaisiin jälleen elinajanodotteeseen.

– Nykyjärjestelmässä eläkeikä seuraa elinajanodotetta siten, että vain osa eliniän pidentymisestä siirtyy työuraan. VM:n mallissa eläkeikä nousisi elinajanodotetta nopeammin, mikä lyhentäisi odotettua eläkkeelläoloaikaa, Mäkinen huomauttaa.

Samalla kaventuisi nykyinen joustavuus eläkkeelle siirtymisessä. Vanhuuseläkkeelle voi nykyisin jäädä alimman ja ylimmän vanhuuseläkeiän välissä oman valinnan mukaan. Kun alin eläkeikä nousisi nopeasti kohti 70 vuotta, myös tämä liikkumavara ilmeisesti poistuisi, Mäkinen arvioi.

Riskit siirtyisivät työuran loppupäähän – entä miten kävisi nuorten luottamuksen?

VM ehdottaa virkapuheenvuorossaan eläkeiän nostamisen ohella työkyvyttömyyseläkkeen ikäsidonnaisen erityisharkinnan sekä työttömyysturvan ikäpoikkeusten poistamista. Ikäsidonnaisella erityisharkinnalla tarkoitetaan sitä, että yli 60-vuotiaiden kohdalla työkykyä arvioidaan vain suhteessa omaan työhön ja sen vaatimuksiin.

– Logiikka vaikuttaa tässä selvältä: eläkeiän noston vaikutusten ei haluta vuotavan muihin etuusjärjestelmiin, Mäkinen toteaa.

– Avoin kysymys myös on, kuinka moni käytännössä jaksaa ja työllistyy 70-vuotiaaksi asti. Tämä vaihtelee merkittävästi ammattien, terveydentilan ja työolojen mukaan. Jos työkyky tai työpaikka ei kestä eläkeikään saakka, vastuu ja riskit jäävät entistä useammin yksilön kannettavaksi, Mäkinen jatkaa.

Pelkkä eläkeiän nosto paperilla ei siis tarkoita, että kaikki työskentelisivät pidempään. Tähän kiinnittää huomiota myös johtajamme Antti Tanskasen analyysi viime syksyltä: osa vaikutuksesta voisi näkyä työkyvyttömyyseläkkeiden, työttömyysetuuksien tai muiden etuuksien käytön lisääntymisenä.

Mäkinen kiinnittää huomiota myös nuorten tulevaisuususkoon ja luottamukseen.

– VM:n virkapuheenvuoron lähtökohta on huoli nuorten heikentyneestä tulevaisuususkosta. Eläkkeissä luottamus rakentuu muun muassa ennakoitavuudesta. Nyt eläkeikä nousisi jyrkästi nykyisistä viisikymppisistä alkaen. Jos säännöt muuttuvat jyrkästi kesken työuran, voi olla vaikea luottaa eläkejärjestelmään, Mäkinen huomauttaa.

***

Seuraa eläkeiästä käytävää keskustelua myös LinkedIn-kanavallamme.