Siirry sisältöön

Toimintamme vuonna 2020

Alkuvuodesta puhjennut koronavirusepidemia vaikutti monin tavoin työhömme vuonna 2020 – niin kuin se vaikutti kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Henkilöstömme siirtyi valtaosin etätöiden pariin, muutimme perinteiset koulutuksemme webinaareiksi ja kokoukset & tapaamiset Teamsin välityksellä pidettäviksi. Lisäksi koronasta aiheutui lainsäädäntövalmisteluja sekä tarvetta viestinnälle siitä, mitä vaikutuksia epidemialla on työeläkkeille nyt ja tulevaisuudessa. Koronan rinnalla jatkoimme myös tavanomaista työtämme kuluvalla hallituskaudella valmisteltavaan lainsäädäntöön vaikuttamiseksi, tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi sekä niistä viestimiseksi.

Yleiskatsaus

Aloitimme toimintavuotemme viimeistelemällä uuden strategiamme, joka ulottuu vuoden 2023 loppuun saakka. Uusi strategiamme perustuu ajatukseen työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden kuljettamisesta mahdollisimman vahingoittumina kuluvan vaalikauden hallitusohjelmaan kirjattujen muutosten läpi seuraavan vaalikauden puolelle ja sen ylikin. Tekemisemme ydin muodostuu edelleen työeläkejärjestelmän vahvistamisesta ja alan toimintaympäristöön vaikuttamisesta.

Kevättalvella käynnistynyt koronavirusepidemia vaikutti myös omaan toimintaamme ja siirryimme valtaosin työskentelemään etäyhteyksien avulla. Sopeutimme toimintatapojamme ja tilaisuuksiamme vallitseviin olosuhteisiin sopiviksi.

Osana sisäisen toimintamme kehittämistä tällä strategiakaudella uudistimme intranet-ratkaisumme sekä sidosryhmäkontaktiemme ylläpitojärjestelmän. Intranet-uudistuksen avulla yhdenmukaistimme työtapojamme, paransimme työmme tehokkuutta ja dokumenttien hallintaa sekä kehitimme sisäistä viestintäämme ja tiedonjakoamme.

Toimintamenomme olivat viime vuonna yhteensä 3.045.924 euroa. Menomme toteutuivat koronarajoituksien johdosta selvästi budjetoimaamme pienempinä.

Palveluksessamme oli vuoden lopussa 18 henkilöä. Myös kokoonpanomme vaihtui toimintavuoden aikana yhden uuden rekrytoinnin, yhden eläkkeelle siirtymisen ja yhden toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen takia. Siirsimme uuden korvausrekrytoinnin tekemisen koronarajoitusten takia vuoden 2021 puolelle.

Palveluksessamme oli koronatilanteesta huolimatta osan kesästä myös nuori kesätyöntekijä.

Edunvalvonta ja analyysit

Lainsäädäntöön vaikuttaminen

Vaikutimme toimialaamme koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun. Niistä keskeisimpiä olivat eläkejärjestelmien yhdistäminen, yrittäjän eläketurvan kehittäminen, perhe-eläkkeen uudistaminen, henkilötunnuksen uudistaminen ja vakuutuslääkäreitä koskevan sääntelyn muuttaminen. Annoimme lausuntoja toimialaamme liittyvistä asioista sekä kävimme kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja ministeriöissä. EU-tasolla osallistuimme AEIP:n toiminnan kautta useisiin kuulemisiin sekä omalla panoksellamme komission sosiaalisen pilarin konsultaatioon.

Osallistuimme osaltamme myös koronaepidemiasta seuranneiden lainsäädäntö- ja muihin sääntelymuutosten valmisteluihin, esimerkiksi laki työeläkemaksun määräaikaisesta alentamisesta ja vakuutusehtojen muutokset määräaikaisiin työeläkemaksujen maksuajan pidennyksiin liittyen. Lisäksi osallistuimme hallituksen esityksen valmisteluun koskien lakia eläkevakuuttajien vakavaraisuuden väliaikaista vahvistamista. Lakiehdotus oli tarkoitus antaa eduskunnalle käsiteltäväksi, jos rahoitusmarkkinoiden kehitys olisi sitä edellyttänyt. Koska rahoitusmarkkinatilanne parantuikin nopeasti kevään aikana, ei lakiehdotusta lopulta ollut tarvetta saattaa voimaan.

Työkyky- ja kuntoutusasian neuvottelukuntamme valmisteli työmarkkinaosapuolten eläkeneuvotteluryhmän pyynnöstä toimenpide-ehdotuksia työkyvyttömyyseläkkeiden negatiivisen trendin kääntämiseksi ja työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi. Neuvottelukuntamme kommentoi sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä myös ministeriön kuntoutuksen toimintasuunnitelmaan sisältyviä lakiehdotuksia.

Tiedon kerääminen ja analysointi

Laadimme tilastoja työeläkevakuuttajien hallinnoimien sijoitusvarojen määrästä, kohdentumisesta ja tuotoista. Tilastot pohjautuivat jäsentemme toimittamiin tietoihin. Laadimme tietojen pohjalta neljännesvuosittain myös oman analyysimme sijoitusvarojen kehityksestä ja siihen vaikuttaneista talouden tapahtumista.

Tilastoimme neljästi vuodessa myös työeläkevakuutuksien siirtoliikettä työeläkeyhtiöiden välillä, osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun muutosta ennakoivan indeksin painokertoimia ja osaindeksien pistelukuja. Lisäksi päivitimme verkkosivuillemme työeläkevakuuttajien vastuuvelkaan ja vakavaraisuuteen liittyvät tilastotiedot Finanssivalvonnan ja Eläketurvakeskuksen tuottamien tietojen pohjalta.

Laadimme yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa työeläkevakuuttajien tilinpäätöstietojen yhteenvedon vuodelta 2019. Lisäksi päivitimme tilinpäätöstiedoista kootut aikasarjat verkkosivuillemme.

Julkaisimme myös vuosittain kokoamamme selvityksen työeläkealan it-kustannuksista vuodelta 2019.

Asiantuntijamme Kimmo Koivurinne ja Risto Vaittinen osallistuivat Eläketurvakeskuksen kokoaman Sijoitustoiminta Suomen työeläkejärjestelmässä -artikkelikokoelman kirjoittamiseen.

Tutkimukset ja selvitykset

Yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa valmistelemamme selvitys rahastoinnin toimivuudesta ja tasosta sekä työeläkemaksun rakenteesta valmistui vuonna 2020. Teimme selvityksen työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä. Selvityksen tavoitteena oli löytää keinoja turvata eläke-edut sekä vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja maksutason vakautta. Selvityksen pohjalta mahdollisesti sovittavat jatkotoimenpiteet ovat työmarkkinajärjestöjen päätettävissä.

Samoin valmistui jo edellisenä vuonna käynnistämämme selvitys työeläkevakuuttajien työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuudesta. Myös tämän selvityksen teimme työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä. Selvityksen laativat yhteistyössä Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö. Selvityksessä esitettiin työeläkevakuuttajille suosituksia työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamiseen.

Lisäksi julkaisimme teettämäämme selvityksen työeläkekilpailusta TyEL-järjestelmän taloudessa, jonka teimme niin ikään työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä. Selvityksessä tarkasteltiin työeläkekilpailun reunaehtoja niin kansallisen kuin EU-lainsäädännön puitteissa. Selvityksen laativat riippumattomat selvityshenkilöt Jari Sokka ja Reijo Vanne.

Viestintä, koulutus ja yhteiskuntasuhteet

Viestinnälliset teemat

Yhteiskunnallinen keskustelu syntyvyydestä, väestön ikääntymisestä ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta jatkui aktiivisena myös vuonna 2020. Osallistuimme aiheesta käytävään keskusteluun monilla eri foorumeilla, esimerkiksi mielipidekirjoituksilla, mediahaastatteluissa ja seminaareissa.

Myös koronatilanne nousi keväällä yhdeksi viestintämme keskeiseksi teemaksi, kun jaoimme tietoa koronakriisin vaikutuksista työeläkealaan, työeläkejärjestelmään ja se rahoitukseen. Taustoitimme tilannetta myös medialle ja päättäjille, sekä välitimme osaltamme rauhoittavaa viestiä myös kansalaisille siitä, että työeläkkeet eivät ole välittömässä vaarassa.

Julkisuudessa käynnistyi alkusyksystä 2020 aktiivinen keskustelu ikääntyvien työllistämisestä ja työkyvyttömyydestä sekä työllistämisen kustannuksista. Keskusteluun liittyi myös yksityisalojen työeläkemaksuun vaikuttava maksuluokkamalli. Osallistuimme keskusteluun sekä omilla ulostuloillamme että asian taustoittamisella sidosryhmillemme.

Viestintäkanavat

Kerroimme näkemyksistämme ja tuottamistamme aineistoista eri viestintäkanaviemme kautta, niin verkkosivuillamme kuin sosiaalisen median kanavissamme (Twitter, LinkedIn ja Instagram). Julkaisimme sekä työeläkejärjestelmän ja -alan ajankohtaisia aiheita käsittelevää uutiskirjettämme että palkansaajille suunnattua eläkeinfokirjettämme säännöllisesti vuoden aikana. Lisäksi asiantuntijamme kirjoittivat Tela-blogiin näkemyksiään ajankohtaisista aiheista.

Tuotimme asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia myös sanoma- ja aikakauslehtiin sekä viestimme näkemyksistämme mediatiedotteillamme.

Käynnistimme syksyllä verkkosivujemme uudistamiseen tähtäävän hankkeen, jonka myötä uudistamme sekä sivujemme teknisen toteutuksen että visuaalisen ilmeen. Julkaisemme uudet sivut vuonna 2021.

Koulutus- ja sidosryhmätoiminta

Järjestimme keväällä 2020 alueellisten työeläkekoulujen maakuntiin suuntautuneen kiertueen yhdessä SAK:n, Akavan ja STTK:n sekä työeläkevakuuttajien vakuutuslääkäreiden kanssa. Kiertueen teemana olivat työeläkekuntoutus ja työurien pidentäminen, ja sen kohderyhmänä olivat ammattiliittojen paikalliset luottamusmiehet ja muut aktiivit. Kevään kiertueen oli tarkoitus kattaa kahdeksan paikkakuntaa, mutta jouduimme perumaan sen kolme viimeistä tilaisuutta koronavirustilanteen pahenemisen vuoksi.

Koronavirustilanteen vuoksi emme toteuttaneet aiemmin suunniteltua koulutuskiertuetta myöskään syyskaudella, vaan järjestimme sen sijasta yhden valtakunnallisesti tarjotun webinaarin työeläkealan ja työelämän ajankohtaisista aiheista yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen ja Eläketurvakeskuksen kanssa.

Myös toinen perinteinen koulutuskokonaisuutemme, työeläkevakuuttajien hallinnon jäsenille tarjottava koulutus, siirtyi koronan vuoksi kokonaan webinaareina toteutettavaksi. Keväällä järjestämämme koulutuskokonaisuus sisälsi 10 erillistä webinaaria, joissa käsiteltiin muun muassa työeläkejärjestelmän perusperiaatteita, hallintoa koskevaa lainsäädäntöä, eläkkeiden rahoitusta sekä työeläkevakuuttajien riskienhallintaa ja vakavaraisuutta.

Olemme tehneet aktiivista yhteistyötä nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa ja keskustelleet heidän kanssaan eläkejärjestelmän kehittämiseen liittyvistä teemoista. Olemme tavanneet myös eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintajärjestö EETU:n hallitusta.

Uutena kohderyhmänä palvelimme vuoden aikana myös yrittäjiä, joille järjestimme kaksi yrittäjien eläketurvaan keskittyvää tilaisuutta yhdessä työeläkeyhtiöiden sekä Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa. Järjestimme tilaisuudet Tampereella ja Turussa ns. hybriditilaisuuksina, eli osallistuminen niihin oli mahdollista joko paikan päällä tai verkon välityksellä.

Omien koulutustilaisuuksien lisäksi osallistuimme myös sidosryhmiemme tilaisuuksiin omilla puheenvuoroillamme sekä tapasimme nykyisiä ja tulevia päättäjiä sekä muita yhteiskunnallisia vaikuttajia koronan mahdollistamissa rajoissa.

Yhteistyöhankkeet

Kaksivuotinen yhteistyöhankkeemme Väestöliiton kanssa tuli päätökseen vuonna 2020. Väestöpoliittinen asiantuntijaraportti Kestävän väestönkehityksen Suomi ja väestöpoliittiset suositukset julkaistiin verkkotilaisuudessa syyskuun alussa. Johtava ekonomistimme Risto Vaittinen osallistui raportin kirjoittamiseen omalla artikkelillaan.

Niin ikään päätöksen sai sosiaali- ja terveysministeriön toteuttama sukupuolten eläke-eroihin liittynyt hanke, jossa olimme mukana Eläketurvakeskuksen ja Kelan kanssa. Hankkeen tavoitteena oli herättää keskustelua naisten ja miesten välisistä eläke-eroista sekä lisätä kansalaisten ja päättäjien tietämystä eläke-erojen syistä. Hankkeen jäljiltä ministeriössä on perusteilla asiantuntijaverkosto, jonka tarkoituksena on jatkaa hankkeen tavoitteita.

Vuoden aikana käynnistyi uusi tutkimushanke, jossa olemme mukana yhdessä Sitran, Kuntaliiton ja e2 Tutkimuksen kanssa. Hankkeessa selvitetään eri sukupolviin kuuluvien suomalaisten näkemyksiä yhteiskunnan keskeisistä instituutioista, ja se on osa e2 Tutkimuksen toteuttamaa laajempaa hankekokonaisuutta. Tutkimuksen on määrä valmistua vuonna 2021.

Työskentely ministeriöiden ja muiden tahojen työryhmissä

Osallistuimme vuoden aikana useiden eri ministeriöiden ja muiden tahojen alaisuudessa toimiviin työryhmiin ja neuvottelukuntiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset työryhmät, neuvottelukunnat ja jaostot:

  • yrittäjän työeläketurvan kehittämistä selvittänyt työryhmä
  • lineaarisen mallin työryhmä
  • eläkejärjestelmien yhdistämistä valmisteleva työryhmä & alaryhmät (yhteishanke valtiovarainministeriön kanssa)
  • vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä neuvottelukunta
  • Sukupuolten eläke-erot -hanke (saanut rahoitusta EU:n perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta)
  • EU-asioiden valmistelujaostot
    • EU16 (vakuutuspalvelut)
    • EU25 (sosiaaliasiat)
    • EU27 (henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät sosiaaliturvakysymykset)

Muiden ministeriöiden ja tahojen alaiset ryhmät ja toimikunnat:

  • EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallinen valmistelutyöryhmä (Valtiovarainministeriö)
  • Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (Valtiovarainministeriö)
  • Kelan neuvottelukunta (Kela)
  • Työterveyshuoltofoorumi (Kela)
  • Eläkefoorumi (Kela)
  • Kuntoutuksen kumppanuusfoorumi (Kela)
  • Kuntoutussäätiön hallitus (Kuntoutussäätiö)
  • Finanssialan sektori ja vakuutusalan poolitoimikunta (Huoltovarmuuskeskus)
  • Aktuaaritoimikunta (Finanssiala ry)
  • Työeläkevakuutuksen johtokunta (Finanssiala ry)
  • Kansalaisviestinnän ryhmä (Eläketurvakeskus)
  • Tietohallintoryhmä (Eläketurvakeskus ja Tela)
  • Tietosuojaryhmä (Eläketurvakeskus)
  • Lineaarisen mallin eläkelaitostaustaryhmä (Eläketurvakeskus)
  • Työeläkealan yhteisen Tulorekisteri-hankkeen työryhmät
  • Osaamisen aika -projektin koordinaatioverkosto (Sitra)

Eurooppalaiset ja kansainväliset työryhmät:

  • AEIP:n (The European Association of Paritarian Institutions) hallitus
  • AEIP Commission I – EU Coordinated Retirement Schemes (I pilarin eläkkeitä käsittelevä työryhmä)
  • AEIP Commission II – Occupational Pension Funds (eläkerahastoja käsittelevä työryhmä)
  • AEIP Commission III – Health and Provident Funds and Task Force Health and Care
  • OECD:n Working Party on Private Pensions -työryhmä

Ajankohtaista toiminnassamme

Tela.fi on uudistunut

Verkkosivustomme on saanut uuden ilmeen. Uudistuksen taustalla on ollut tarve selkeyttää sivuston rakennetta ja helpottaa tiedon löydettävyyttä.

Lue myös aiemmat katsaukset: