Työeläkevarat kasvoivat 8 miljardia globaalin talouden elpyessä
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat nousivat noin 8 miljardilla vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Pitkälti osakemarkkinoista johtuva positiivinen kehitys työeläkesijoituksissa jatkui vuosineljänneksen aikana. Varoja oli kesäkuun lopussa yhteensä 241 miljardia euroa.
Koronapandemia aiheutti eläkevaroissa jyrkän laskun keväällä 2020. Sitä edeltävä taso saavutettiin ja ylitettiin jo saman vuoden viimeisellä neljänneksellä.
– Varojen kasvu vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla on ollut osakesijoitusten ansiota. Rahoitusmarkkinoiden virettä nosti moni asia: talouden palautuminen ja elvytystoimet niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa sekä koronavirusrokotusten eteneminen ja rokotekattavuuden nouseminen, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
Kokonaisuudessaan eläkevarojen sijoitustuotto oli kahden ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta reaalisesti 7,7 prosenttia. Työeläkevakuuttajien osakesijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin 15,1 prosenttia. Korkosijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin -0,1 prosenttia, kiinteistösijoitusten tuotot 0,7 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten eli pääasiassa hedgerahastojen tuotot 4,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.
Tulevaisuutta turvaamassa
– Eläkevarojen kasvu on aina hyvä uutinen erityisesti tulevien eläkkeiden näkökulmasta, sillä varoja tarvitaan yhä enemmän väestön ikääntyessä, toteaa Koivurinne.
Eläkerahastojen ja niiden tuottojen osuus vuotuisen työeläkemenon kattamisessa on vuosien mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen.
– Palkoista perittävät eläkemaksut eivät ole enää vuosiin riittäneet kattamaan menoja, vaan osa eläkkeiden rahoituksesta on tukevasti sijoitusvarojen ja niiden tuottojen varassa. Taustalla on jo tapahtunut väestön ikääntyminen. Eläkeikäisten määrä on kasvanut voimakkaasti, ja työeläkemaksun taso on pysynyt ennallaan, kuvaa Koivurinne.
Yksityisalojen eläkemenosta viidennes katetaan nyt rahastoista. Kymmenen vuoden kuluttua osuus on jo neljänneksen, eli 25 senttiä jokaisesta työeläke-eurosta tulee rahastoista. Osuus kasvaa suunnitellusti laskelmien mukaisesti, ja varat on mitoitettu riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Rahastoilla on tärkeä rooli eläkkeiden rahoituksen turvaajana.
Muutokset sijoitusjakaumissa vähäisiä
Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen ei muuttunut havaittavasti vuoden toisella neljänneksellä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (54 %) kohosi noin prosenttiyksikön. Korkosijoituksien osuus (30 %) supistui prosenttiyksikön. Kiinteistösijoituksien (8 %) ja vaihtoehtoisten sijoituksien (8 %) osuudet pysyivät muuttumattomina.
Myöskään alueellisissa sijoitusosuuksissa ei alkuvuoden aikana tapahtunut mainittavia muutoksia. Kesäkuun lopussa sijoitusvaroista noin neljännes kohdistui Suomeen (24 %), muualle euroalueelle alle viidennes (16 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin reilusti yli puolet (60 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.
*** *** ***
Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.
Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta. Seuraavan sijoitusanalyysimme vuoden 2021 kolmannen vuosineljänneksen tilanteesta julkaisemme marraskuussa.
Lisätietoja:
#työeläkevarat