Roistojahti on turha – ansaittu eläke kulkee kyllä mukana

Jo nykyisellään kaikki työuran aikana ansaitut kertymät ”seuraavat perässä”, siirtyipä henkilö yrittäjästä työntekijäksi tai päinvastoin – tai yksityisen työnantajan palveluksesta julkiselle sektorille.

Aiemmat eläkemaksutkaan eivät katoa mihinkään mustaan aukkoon, vaan eri eläkelakien mukaiset maksut ja kertymät menevät kukin omaan ”laariinsa” ja palautuvat niistä aikanaan yhdeltä luukulta eläkkeenä eläkkeensaajalle.

Eri eläkejärjestelmien välinen kustannustenjako hoidetaan puolestaan kuntoon ”taustahuoneessa” Eläketurvakeskuksen koordinoiman kustannustenjaon avulla.

Kirjoittaja osuu kuitenkin naulan kantaan siinä, että YEL:n maksujen ”laari” jää yrittäjien kohdalla vajaaksi.

Yksi iso syy tähän on siinä, että YEL:iin ei ole kerätty lainkaan rahastoja, joiden sijoitustuotoilla voitaisiin rahoittaa osa eläkemenosta.

Valtio eli veronmaksajat paikkaavat YEL:n maksujen ja menojen välisen vajeen, joka on jo yli 500 miljoonaa euroa tänä vuonna.

YEL:in alijäämä ei korjaudu ennen kuin järjestelmään saadaan lisää rahaa ja rahastointi aloitetaan, kuten palkansaajien kohdalla tehtiin jo yli 60 vuotta sitten.

Näin yrittäjienkin ansioeläkkeiden rahoituksessa päästäisiin aikanaan hyödyntämään sijoitustoiminnan pääoman tuottoa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus linjasi kevään kehysriihessä, että yrittäjien eläkejärjestelmään valmistellaan parhaillaan käynnissä olevan ja marraskuussa valmistuvan selvityshankkeen jälkeen muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan.