Kansainvälinen rahastorakenne helpottaisi Suomeen sijoittamista

Kansantalouden, kansalaisten hyvinvoinnin ja kaiken julkisen talouden kannalta on välttämätöntä, että Suomen talous voi hyvin. Työeläkkeiden rahoitus riippuu eläkerahastoja enemmän siitä, että Suomessa tehdään työtä ja siitä saa korvauksen. Työeläkevarat pitää sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti, mutta niillä ei voi ostaa talouskasvua.

Työeläkevaroista 54 miljardia eli vajaa 20 prosenttia on tällä hetkellä sijoitettu Suomeen. Tämä ei ole aivan vähäinen määrä. Jos hyviä kotimaisia, kansainvälisille verrokeille pärjääviä sijoituskohteita löytyy, myös varoja sijoituksiin varmasti löytyy. Huonoihin kohteisiin työeläkevaroja ei sitten pidäkään sijoittaa, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Varoista osa on sijoitettu jo nyt suomalaisiin kasvuyhtiöihin, esimerkiksi IQM-kvanttitietokoneyhtiöön. Arvion mukaan noin viidennes startup-yhtiöihin sijoitetuista varoista on peräisin työeläkevakuuttajilta.

Jotta kasvuyritysten rahoituskapeikkoja saadaan Suomessa poistettua, tarvitaan myös kansainvälisiä sijoittajia. Suomalainen kommandiittiyhtiöön perustuva sijoitusrahastorakenne on kansainvälisesti outo ja voi aiheuttaa osalle sijoittajista veroseuraamuksia. Osin näistä syistä Lifeline Ventures perusti uuden rahastonsa Luxemburgiin.

Rakenteen uudistamiseksi valtiovarainministeriöllä on työryhmä, jonka ”päätehtävänä on kehittää kansainvälisiä toimintamalleja vastaava yhteisömuotoinen rahastorakenne Suomeen”. Myös työeläkevakuuttajat tukevat valmistelua pääomasijoitusrahastojen verotuksen selkeyttämiseksi ja kansainvälistä markkinastandardia vastaavan pääomarahastorakenteen luomiseksi.

Paremman rahastorakenteen avulla Suomeen saadaan lisää kansainvälisiä sijoittajia ja varoja yritysten kasvuun. Kun Suomeen saadaan näin lisää ja suurempia kasvurahastoja, saadaan myös toivottua talouskasvua ja helpotetaan suomalaisten työeläkevarojen sijoittamista Suomeen ilman, että niiden perustehtävä – eläkkeiden turvaaminen – vaarantuu.