Siirry sisältöön

Hei hallitusneuvottelijat, olemme käytettävissänne!

Neuvottelut Suomen seuraavasta hallitusohjelmasta ovat käynnissä, ja työeläkejärjestelmään liittyvät asiat sivuavat useamman eri työryhmän agendaa. Asiantuntijamme tarjoavat hallitusneuvottelijoille taustatietoa ja näkökulmia laajasti työeläkejärjestelmän eri osa-alueista. Tältä sivulta löytyvät sekä asiantuntijoidemme yhteystiedot että hallitusneuvottelujen tueksi tarjoamamme verkkoaineistot.

Asiantuntijat käytettävissänne – ota yhteys, jos kaipaat lisätietoa!

Miten ja miksi työeläkejärjestelmän talous on erillään muusta julkisesta taloudesta? Mitä työeläkkeiden indeksien leikkaaminen tarkoittaisi?

Työeläkevakuuttajat kuuluvat kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin ja ovat siten osa julkista taloutta. Työeläkejärjestelmän toimeenpano ja rahoitus on kuitenkin järjestetty erillään muusta julkisesta taloudesta, eikä työeläkevaroja voi käyttää muun julkisen talouden rahoittamiseen. Myöskään työeläkejärjestelmään tehtävät leikkaukset eivät suoraan paranna muuta julkista taloutta.

Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:

Mistä kestäviä ratkaisuja väestön ikääntymiseen?

Väestön ikääntyminen muuttaa Suomea päivänpolttavien kriisien taustalla. Aihetta lähestytään Suomessa usein uhkakuvien ja päätöksenteon vaihtoehdottomuuden näkökulmasta. Tulevaisuuteen voi kuitenkin vaikuttaa ja mahdollisuudet myönteiseen kehitykseen ovat hyvät.

Olemme koonneet päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi ratkaisuja, joilla on vaikutuksia sekä eläketurvaan että myös laajemmin koko yhteiskuntaan. Kestävien, nyt ja tulevaisuudessa hyvinvointia luovien valintojen avulla hyvän eläketurvan perusperiaatteet voidaan turvata myös tulevina vuosikymmeninä.

Vuonna 2022 julkaistu Kestäviä ratkaisuja -pakettimme käsittelee alla olevia teemoja.

Kestävä väestöpolitiikka

Suomen väestökehitys on ennusteiden mukaan kääntymässä laskuun 2030-luvulla. Suomi voi kuitenkin vaikuttaa omaan väestöpotentiaalinsa. Kestävä ja monimuotoinen väestöpolitiikka ottaa huomioon ekologisen ja globaalin näkökulman sekä myös erilaisten perheiden tarpeet.

Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:

Koulutusaste

Koulutustason kasvu on alle 30-vuotiaiden kohdalla kääntynyt laskuun 2010-luvulla. Korkeakoulutettujen osuus on nyt alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutustason alentuminen sopii huonosti yhteen väestörakenteen muutoksen aiheuttamien taloudellisten kestävyyshaasteiden kanssa. Koulutustasoa on siksi tärkeä nostaa jo lähitulevaisuudessa.

Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:

Yrittäjäeläkkeet

Kattava työeläkevakuutus luo turvaa työelämän ja työmarkkina-aseman muutoksista riippumatta. Digitaalinen työn murros muuttaa työn tapoja, millä on vaikutusta myös eläketurvan määräytymiseen. Kaikki Suomessa tehty työ vakuutetaan työeläketurvan osalta lakisääteisesti joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Yrittäjäeläkkeiden tosiasiallisen kattavuuden puutteet ovat kuitenkin nousseet esiin yhä selkeämmin.

Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:

Työkyvyttömyyseläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2022 noin 188 000 henkilöä. Se on lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyden arvioitu hintalappu puolestaan ylittää jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Työkyvyttömyysalkavuuden suhteellisen pienikin lasku vähentäisi merkittävästi työeläkemaksupaineita nykytilaan verrattuna.

Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:

Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutuksella on merkittävä rooli työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Sen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa jatkamaan työkyvylle sopivassa työssä ja säästää pitkällä aikavälillä eläkemenoja. Työeläkekuntoutuksen keinoja tulee kehittää pitkäjänteisesti: tutkimuksen, toimijoiden osaamisen parantamisen sekä tarvittaessa myös lainsäädännön muutosten kautta.

Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:

Eläkesijoitusten riskitaso

Työeläkesijoituksille saatavat tuotot helpottavat työeläkemaksujen korotuspaineita, jotka syntyvät väestön ikääntymisestä ja eläkemenojen kasvusta. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinottoa sijoitustoiminnassa hillitään lainsäädännöllä. Toimijat tasapainoilevat sijoitustoiminnan turvaavuudelle ja tuottavuudelle asetettujen tavoitteiden välillä. Riskinoton hallittu lisääminen on kuitenkin tarpeen työeläkkeiden rahoituksen vahvistamisen näkökulmasta.

Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme: