Hei hallitusneuvottelijat, olemme käytettävissänne!
Neuvottelut Suomen seuraavasta hallitusohjelmasta ovat käynnissä, ja työeläkejärjestelmään liittyvät asiat sivuavat useamman eri työryhmän agendaa. Asiantuntijamme tarjoavat hallitusneuvottelijoille taustatietoa ja näkökulmia laajasti työeläkejärjestelmän eri osa-alueista. Tältä sivulta löytyvät sekä asiantuntijoidemme yhteystiedot että hallitusneuvottelujen tueksi tarjoamamme verkkoaineistot.
Sivun sisältö:
Asiantuntijat käytettävissänne – ota yhteys, jos kaipaat lisätietoa!
Miten ja miksi työeläkejärjestelmän talous on erillään muusta julkisesta taloudesta? Mitä työeläkkeiden indeksien leikkaaminen tarkoittaisi?
Työeläkevakuuttajat kuuluvat kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin ja ovat siten osa julkista taloutta. Työeläkejärjestelmän toimeenpano ja rahoitus on kuitenkin järjestetty erillään muusta julkisesta taloudesta, eikä työeläkevaroja voi käyttää muun julkisen talouden rahoittamiseen. Myöskään työeläkejärjestelmään tehtävät leikkaukset eivät suoraan paranna muuta julkista taloutta.
Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:
- Q&A-tietopaketti työeläkejärjestelmän taloudesta osana julkista taloutta
- Q&A-tietopaketti työeläkejärjestelmän indeksien leikkaamisesta
- Suvi-Anne Siimeksen blogi: Julkisen talouden eri osia ei pidä peluuttaa toisiaan vastaan
- Mikko Mäkisen Debatti-kirjoitus Kauppalehdessä: Julkisen talouden sopeutusta ei voi hoitaa työeläkejärjestelmän kautta
- Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Miksi eläkeleikkaukset eivät paranna valtion taloutta?
Mistä kestäviä ratkaisuja väestön ikääntymiseen?
Väestön ikääntyminen muuttaa Suomea päivänpolttavien kriisien taustalla. Aihetta lähestytään Suomessa usein uhkakuvien ja päätöksenteon vaihtoehdottomuuden näkökulmasta. Tulevaisuuteen voi kuitenkin vaikuttaa ja mahdollisuudet myönteiseen kehitykseen ovat hyvät.
Olemme koonneet päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi ratkaisuja, joilla on vaikutuksia sekä eläketurvaan että myös laajemmin koko yhteiskuntaan. Kestävien, nyt ja tulevaisuudessa hyvinvointia luovien valintojen avulla hyvän eläketurvan perusperiaatteet voidaan turvata myös tulevina vuosikymmeninä.
Vuonna 2022 julkaistu Kestäviä ratkaisuja -pakettimme käsittelee alla olevia teemoja.
Kestävä väestöpolitiikka
Suomen väestökehitys on ennusteiden mukaan kääntymässä laskuun 2030-luvulla. Suomi voi kuitenkin vaikuttaa omaan väestöpotentiaalinsa. Kestävä ja monimuotoinen väestöpolitiikka ottaa huomioon ekologisen ja globaalin näkökulman sekä myös erilaisten perheiden tarpeet.
Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:
- Kestäviä ratkaisuja (2022): Kestävä väestöpolitiikka voisi olla ikääntyvän Suomen selviytymisstrategia
- Turkka Sinisalon blogi: Hallitusneuvotteluissa on mahdollisuus löytää yhteinen sävel väestöpolitiikalle
- Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Minne vauvat katosivat?
- Väestöliiton väestöpoliittinen asiantuntijaraportti vuodelta 2020: Perheiden lapsitoiveiden tukeminen ja maahanmuutto nousivat ykkösteemoiksi
Koulutusaste
Koulutustason kasvu on alle 30-vuotiaiden kohdalla kääntynyt laskuun 2010-luvulla. Korkeakoulutettujen osuus on nyt alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutustason alentuminen sopii huonosti yhteen väestörakenteen muutoksen aiheuttamien taloudellisten kestävyyshaasteiden kanssa. Koulutustasoa on siksi tärkeä nostaa jo lähitulevaisuudessa.
Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:
- Kestäviä ratkaisuja (2022): Haluamme parantaa nuorten ja työikäisten asemaa nostamalla koulutusastetta
- Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Mitä tapahtui koulutuksen ihmemaalle?
Yrittäjäeläkkeet
Kattava työeläkevakuutus luo turvaa työelämän ja työmarkkina-aseman muutoksista riippumatta. Digitaalinen työn murros muuttaa työn tapoja, millä on vaikutusta myös eläketurvan määräytymiseen. Kaikki Suomessa tehty työ vakuutetaan työeläketurvan osalta lakisääteisesti joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Yrittäjäeläkkeiden tosiasiallisen kattavuuden puutteet ovat kuitenkin nousseet esiin yhä selkeämmin.
Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:
- Kestäviä ratkaisuja (2022): Yrittäjäeläkkeet tulisi uudistaa vastaamaan 2020-luvun tarpeita
- Q&A-tietopaketti: Yrittäjän eläketurvan kehittäminen
- Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Millainen eläkepommi muhii yrittäjissä?
- Vain rahastointi helpottaisi yrittäjäeläkkeiden rahoitushaastetta – muttia on monta
- Janne Pelkosen kirjoitus Helsingin Sanomien Vieraskynässä: Yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva ei voi luisua vapaaehtoisuuteen
- Kun työ on murroksessa, vakaa eläkejärjestelmä tuo turvaa – ja kerää kiitosta kansainvälisestikin
- Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Mitä jää alustojen taakse piiloon?
Työkyvyttömyyseläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2022 noin 188 000 henkilöä. Se on lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyden arvioitu hintalappu puolestaan ylittää jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Työkyvyttömyysalkavuuden suhteellisen pienikin lasku vähentäisi merkittävästi työeläkemaksupaineita nykytilaan verrattuna.
Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:
- Kestäviä ratkaisuja (2022): Ikääntyvä Suomi ei saa hukata kansalaisiaan työkyvyttömyyseläkkeelle nykytahdilla
- Turkka Sinisalon blogi: Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen takana on mielenterveysongelma
- Turkka Sinisalon blogi: Seuraavan hallituksen on pyrittävä pidentämään työuria keskeltä
- Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Miksi masennus ei ole ihmisen oma syy?
Työeläkekuntoutus
Työeläkekuntoutuksella on merkittävä rooli työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Sen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa jatkamaan työkyvylle sopivassa työssä ja säästää pitkällä aikavälillä eläkemenoja. Työeläkekuntoutuksen keinoja tulee kehittää pitkäjänteisesti: tutkimuksen, toimijoiden osaamisen parantamisen sekä tarvittaessa myös lainsäädännön muutosten kautta.
Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme:
- Kestäviä ratkaisuja (2022): Kehitämme työeläkekuntoutuksen keinojen osuvuutta ja tehokkuutta
- Turkka Sinisalon blogi: Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen takana on mielenterveysongelma
- Työkyvyttömyyden hintalappu jo 10 miljardia euroa
Eläkesijoitusten riskitaso
Työeläkesijoituksille saatavat tuotot helpottavat työeläkemaksujen korotuspaineita, jotka syntyvät väestön ikääntymisestä ja eläkemenojen kasvusta. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinottoa sijoitustoiminnassa hillitään lainsäädännöllä. Toimijat tasapainoilevat sijoitustoiminnan turvaavuudelle ja tuottavuudelle asetettujen tavoitteiden välillä. Riskinoton hallittu lisääminen on kuitenkin tarpeen työeläkkeiden rahoituksen vahvistamisen näkökulmasta.
Teemaa on käsitelty seuraavissa aineistoissamme: