Koulutus- ja osaamistason nostaminen on ultramaraton ei sprinttimatka
Eurostatin 2024 julkaiseman tilaston mukaan Suomen nuorisoikäluokissa (25–34-vuotiaat) korkeakoulutettuja on 39.1 prosenttia. Korkeimmin koulutetut nuoret löytyvät Irlannista ja Luxemburgista, joissa osuus kipuaa yli 60 prosentin. Yli puolet ikäluokasta on korkeasti koulutettuja Liettuassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa, Espanjassa, Hollannissa ja Belgiassa.
2000-luvun alussa Suomi paistatteli nuorisoikäluokan koulutustasossa maailman kärjessä. Kaksi viimeistä vuosikymmentä ovat olleet nopeaa teknologisen kehityksen ja työelämän muutoksen aikaa. Tuona aikana Suomen koulutustaso on kuitenkin pysynyt paikallaan.
Millaista osaamisen tasoa ja kvaliteetteja uskomme suomalaisen työelämän haluavan tulevilta ikäluokilta? Miten rakentuvat korkean jalostusarvon ja tuotekehityksen työmarkkinat, ellei jatkuvaan koulutus- ja osaamistason kunnianhimoiseen nostamiseen? Koulutus- ja osaamistason nostaminen on ultramaraton ei sprinttimatka.
Teknologiateollisuus arvioi vastikään, että alan kasvun osaajatarpeesta nyt jo 65 prosenttia kohdistuu korkeakoulutettuihin. Saman suuntaisia ovat olleet monet muut osaamistarpeiden ennakointien tulokset. On häiritsevää, että työelämän tarpeista huolimatta nuorten koulutustaso ei Suomessa nouse.
2000-luvun alun korkeaa sijoitusta selittää pitkälti nyt 30 vuotta täyttävän ammattikorkeakoulujärjestelmän synnyttäminen. Aiempien opistotasoisten tutkintojen pohjalle rakennettiin uusi korkeakoulutuksen muoto, joka pohjautui jatkuvaan henkilöstön osaamisvaatimusten nostamiseen ja edellytti myös oman tutkimus- ja kehittämistyön luomista. Tänään jo yli puolet korkeakouluopinnot aloittavista opiskelee ammattikorkeakouluissa. Ennakointitiedot osoittavat, että tämän osaamisprofiilin tutkinnoilla on kysyntää työelämässä.
Onko koulutusjärjestelmän rakenteellisen kehittämisen pysähtyminen syypää Suomen koulutustason nousun pysähtymiselle? Onko koulutus- ja osaamistason kehityksen pysähtyminen vaikuttanut Suomen tuskallisen pitkään jatkuneeseen heikkoon talouden kehitykseen? Ajallinen yhteys on olemassa, lisäksi taloustieteellinen tutkimus tukee tätä päätelmää.
Katseet tulee suunnata 2040-luvulle ja siitä eteenpäin, jolloin 2020-luvulla syntyneet pienet ikäluokat siirtyvät työelämään. Professori Mikko Myrskylän tutkimuksen mukaan pienempien ikäluokkien kouluttaminen aiempaa korkeammalle tasolle kompensoi syntyvyyden laskun vaikutuksia talouteen. Suomen Pankin pitkän aikavälin kasvuskenaariossa inhimillisen pääoman kasvun arvioidaan edellyttävän nuorten koulutustason nostoa kohti 70 %:in tasoa vuoteen 2040 mennessä.
Pitkän aikavälin talouskasvun vahvistaminen on tärkeää myös työeläkejärjestelmälle. Maksettavista työeläkkeistä neljä viidesosaa katetaan työnantajilta ja palkansaajilta kerättävillä työeläkemaksuilla. Eläkejärjestelmä ei kaadu siihen, että ikäluokat pienenevät, vaan siihen, jos työikäisten tulot eli palkkasumma ei kasva. Erityisen huolestuttava piirre koulutusjärjestelmässä onkin ammatillisella toisella asteella suoritettujen tutkintojen heikko lisäarvo palkkaan verrattuna perusasteen tutkintoihin. Koulutus- ja osaamistason mitoitus on meillä osin epäonnistunut.
Jos haluamme tosissaan saavuttaa nopeasti nykyistä korkeampaa nuorten koulutustasoa, on korkeakoulutuksen sisäänpääsyjärjestelmä uudistettava kokonaisuudessaan. Suomessa korkeakoulutukseen pääsy toiselta asteelta kestää poikkeuksellisen pitkään, ja tässä – usein näennäisessä – valikoinnissa tuhlataan yksilöiden ja yhteiskunnan resursseja.
Nuorten koulutustason nosto edellyttää myös ammatillisen koulutuksen ajattelua uudelleen. Ammatillisen koulutuksen on tarjottava entistä vahvemmat eväät jatko-opintoihin. Pullonkaulan koulutustason nostolle muodostaa nimenomaan siirtymä sieltä korkeakoulutukseen. Yhä useampi haluaa jo nyt suorittaa AMK-tutkinnon ammatillisen koulutukseen jälkeen. Liian moni ei uskalla asettaa sitä tavoitteeksi, koska koulutus ei ole tarjonnut valmiuksia tai uskoa valmiuksiin selviytyä korkeakouluopinnoista. Vain neljännes ammatillisen perustutkinnon suorittaneista siirtyy korkeakoulutukseen seitsemän vuoden aikana. Koulutustason noston tavoite edellyttäisi kuitenkin tämän osuuden muuttamista yli 60 prosenttiin.
Tutkinnon jo suorittaneille osaamisen täydentäjille sekä alan vaihtajille tulisi rakentaa aidosti toimiva aikuiskoulutuksen järjestelmä, jonka parissa opiskelevien kouluttaminen olisi korkeakouluille rahoituksellisesti järkevää.
Seuraavan vaalikauden julkisen talouden sopeuttamisen tavoite on kova. Taloudellisesti vaikeina aikoina on kuitenkin tärkeää turvata kansakunnan pitkän aikavälin menestys. Uskomme että menestys rakentuu myös tulevaisuudessa koulutuksen ja osaamisen varaan.
Kommentit