Toimintamme vuonna 2025

Eläkeuudistus. Tai tarkemmin ottaen kaksi eläkejärjestelmien uudistamiseen tähtäävää hanketta. Niin voisi kiteyttää vuoden 2025, jolloin edunvalvontamme keskiössä oli sekä palkansaajien eläkejärjestelmän uudistaminen että yrittäjien eläkejärjestelmää koskevaan selvitystyöhön vaikuttaminen. Näiden ohella teimme perustyötämme työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden vahvistamiseksi ja alan toimintaympäristöön vaikuttamiseksi.

Edunvalvonnan ja viestinnän keskeiset teemat

Työmme keskeisin osa on työeläkealan edunvalvonta. Vuonna 2025 pöydällämme oli laaja kirjo eri teemoja, joihin liittyen teimme vaikuttamistyötä työmarkkinaosapuolten, poliittisten päättäjien, ministeriöiden virkamiesten sekä median suuntaan. Nämä teemat näkyivät vahvasti myös julkisessa viestinnässämme.

Olemme kirjanneet lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden alaiset päättäjätapaamisemme Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämään avoimuusrekisteriin.

YEL-vaikuttaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö Jukka Rantala valmisteli vuoden 2025 aikana raportin yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeista. Joulukuussa valmistuneen selvityksen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja, joilla yrittäjän eläkemaksun ja eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämistä kehitettäisiin nykyisestä.

Selvitystyön tukena toimi sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä seurantaryhmä, jossa olimme mukana. Sen ohella myös jäsenistämme koostuva YEL-taustaryhmä seurasi tiiviisti selvitystyön edistymistä ja toimitti vastauksia Rantalan meille esittämiin tarkentaviin kysymyksiin. Valmistelimme yhdessä jäsentemme asiantuntijoiden kanssa myös Rantalan selvitykseen sisältyneet liiteaineistot vero- ja ansiotietojen hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä yrittäjäeläkkeiden rahastoinnista.

Kerroimme työeläkevakuuttajien YEL:n kehittämiseen liittyneistä näkemyksistä sekä julkisuudessa että taustatapaamisissa. Perustelimme, miksi vapaaehtoisuus ei mielestämme sovi lakisääteiseen työeläkevakuutukseen ja miten todellisiin ansioihin perustuva työtulo helpottaisi niin yrittäjän kuin YEL-vakuutuksen toimeenpanijoiden arkea.

Kokosimme myös työeläkevakuuttajilta saamiimme tietoihin pohjautuneen yhteenvedon vuonna 2024 suoritetuista yrittäjien työtulojen tarkistuksista.

Eläkeuudistus

Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat tammikuussa 2025 sovun seuraavasta eläkeuudistuksesta. Sen keskeisiä elementtejä olivat työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen, rahastoinnin vahvistaminen sekä maksussa olevien eläkkeiden korotuksiin vaikuttava indeksirajoitin.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti helmikuussa työryhmän valmistelemaan eläkesopimuksen mukaisia muutoksia työeläkelainsäädäntöön. Osallistuimme työryhmän työskentelyyn asiantuntijaroolissa. Lisäksi jäsentemme edustajat olivat mukana vakavaraisuussääntelyyn tehtäviä muutoksia valmistelevassa alatyöryhmässä. Työryhmän valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausuntokierrokselle joulukuussa.

Pyrimme omalta osaltamme avaamaan eläkeuudistuksen taustoja ja sisältöjä sekä vaikuttamistyössämme että julkisessa viestinnässämme. Toimme esiin perustellut näkemyksemme siitä, miksi sijoitustoiminnan sääntely kaipaa uudistamista ja miten rahastoinnin vahvistaminen on erityisesti nuorempien ikäluokkien eduksi.

Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Työeläkejärjestelmän toimeenpanoon liittyviä keskeisiä periaatteita ovat hajautus, yksityisalojen työeläkevakuuttajien välinen kilpailu sekä rahastointi osana työeläkkeiden rahoitusta. Pidämme näitä perusperiaatteita esillä vaikuttamistyössämme ja viestinnässämme.

Julkisessa keskustelussa nousi vuonna 2025 toistuvasti esiin ajatus yksityisestä eläkesijoittamisesta lakisääteisen työeläketurvan korvaajana tai vaihtoehtoisesti niin sanotusta Ruotsin mallista, jossa osa työeläkemaksuista siirtyisi vakuutetun itsensä sijoitettavaksi. Nämä ehdotukset rikkoisivat perustavanlaatuisesti nykyisen työeläkejärjestelmämme. Osallistuimme aiheesta käytyyn keskusteluun muun muassa tuottamalla asiantuntijakirjoituksen aiheesta sekä kokoamalla Q&A-tietopaketin Ruotsin mallista.

Työeläkevarojen sijoittaminen

Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminta oli vuoden aikana runsaasti esillä mediassa, liittyen niin eläkeuudistuksessa sovittuun sijoitustoiminnan uudistamiseen kuin erityisesti kevään 2025 aikana käynnistyneeseen keskusteluun siitä, miten työeläkevarat voisivat tukea Suomen taloutta ja erityisesti suomalaisia kasvuyrityksiä.

Tuotimme tähän liittyen tausta-aineistoa ja faktoja siitä, miksi ja miten työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa säädellään ja mikä Suomeen tehtävien sijoitusten rooli työeläkevakuuttajien sijoitusjakaumassa on. Käsittelimme aihetta myös Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme jaksoissa (Vain kaupallisen riskin ja tuoton pitää ohjata eläkerahojen sijoittamista – myös Suomeen sekä Kotivinouma ja tuplatuska uhkaavat eläkerahastoja ympäri maailman) ja muistutimme tiedotteellamme siitä, miten lainsäädäntö ohjaa varojen sijoitustoimintaa.

Tuotimme verkkosivuillemme ja tilastotietokantaamme neljännesvuosittaiset tilastot työeläkevarojen määrästä, varojen kohdentumisesta ja tuotoista. Kerroimme niistä myös julkisuuteen mediatiedotteillamme. Teimme myös analyysin työeläkevarojen vastuullisesta sijoittamisesta ja kokosimme yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa työeläkevakuuttajien tilinpäätöstietojen yhteenvedon vuodelta 2024.

Työkyky- ja kuntoutusetuuksiin vaikuttaminen

Työeläkevakuuttajat ovat havainneet omassa työssään tarpeen muuttaa sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia niin, että ne voivat entistä paremmin tukea henkilön tehokasta paluuta työelämään. Siihen tarvitaan sekä etuuskauden aktivoimista että työkykyä palauttavien palveluiden oikea-aikaista nivomista osaksi etuuskautta. Näillä tavoitteilla on merkittäviä vaikutuksia työurien pidentämiseen sekä työkyvyttömyyden kustannusten vähentämiseen.

Kokosimme yhdessä jäsentemme asiantuntijoiden kanssa ehdotuksia, jotka mahdollistaisivat nykyistä sujuvamman paluun työelämään sekä aktivoivammat sairauspäiväraha- ja kuntoutustukikaudet. Nämä ehdotukset on koottu Terve taas vai sairas? Tehokkaasti takaisin työelämään -tavoitepaperiin, jonka julkaisimme marraskuussa järjestämässämme Työurien pidentäminen – unohdettu haaste? -webinaarissamme.

Teimme vaikuttamistyötä sosiaali- ja terveysministeriöön sen puolesta, että työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislain voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2026 loppuun saakka. Tällä varmistettaisiin se, että työeläkevakuuttajille jää riittävästi aikaa valmistautua ministeriön valmisteleman uuden joustomallin toimeenpanoon. Joustomallia koskeva lainsäädäntö valmistuu niin ikään vuoden 2026 puolella.

Muu edunvalvonta

Osallistuimme työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain päivitystyöhön. Lakiin tehtiin muutoksia työeläkeyhtiöiden johdon pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksiin. Finanssivalvonta päivitti vastaavasti omaa määräys- ja ohjekokoelmaansa. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2026.

Jatkoimme työtämme sen eteen, että yksityisalojen työeläkevakuuttajien tekemää työkyvyttömyyseläkeriskin hallintaa säänneltäisiin laissa tarkemmin.

Laadimme yhdessä työeläkevakuuttajien ylilääkäreiden kanssa ohjeen, joka koski etävastaanoton perusteella laadittuja lääkärinlausuntojen käyttöä työeläkejärjestelmän etuuksia haettaessa. Ohjeen tavoitteena on selkeyttää tilanteita siitä, milloin etävastaanottoa on mahdollista käyttää lääkärinlausunnon laatimisessa ja milloin ei.

Tutkimukset ja tiedontuotanto

Tuotimme yhdessä E2 Tutkimuksen ja Miina Sillanpään Säätiön kanssa Sukupolvibarometrin, jossa selvitettiin muun muassa eri ikäisten vastaajien ajatuksia eläkevuosista ja ikääntymisestä sekä taloudellisen riippumattomuuden merkityksestä. Barometrissa tarkasteltiin myös suomalaisten luottamusta uusien sukupolvien halukkuuteen rahoittaa vuorollaan eläkkeitä.

Osallistuimme yhtenä rahoittajana Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimukseen, jossa tarkasteltiin maahanmuuttajia sekä palkansaajina että yrittäjinä. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kattava kuva työllisten maahanmuuttajien osuudesta ja merkityksestä eri toimialoilla. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajayrittäjien yrityksiä, niiden taustatekijöitä ja roolia taloudessa.

Tuotimme yhdessä Teollisuuden palkansaajien kanssa tutkimusraportin teollisuuspolitiikan mahdollisuuksista luoda uutta kasvua Suomessa. Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren asiantuntijat kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.

Tuotimme omassa toiminnassamme eläkevaroja koskevien tilastojen lisäksi myös muita alaamme koskevia säännönmukaisia tilastoja:

• työeläkevakuutusten (TyEL ja YEL) siirtoliike työeläkeyhtiöiden välillä
• työeläkevakuuttajien markkinaosuustiedot
• osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun muutosta ennakoivan indeksin painokertoimet ja osaindeksien pisteluvut
• työeläkevakuuttajien vastuuvelkaan ja vakavaraisuuteen liittyvät tilastotiedot (Eläketurvakeskuksen ja Finanssivalvonnan tuottamien tietojen pohjalta) sekä vakavaraisuuden kehittymisen aikasarjat
• työeläkealan it-kustannukset vuodelta 2024.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen ja medianäkyvyys

Osallistuimme omilla näkemyksillämme ja kokoamillamme tiedoilla julkiseen keskusteluun muun muassa:

• eläkeuudistuksesta ja sen keinoista sekä merkityksestä niin työeläkejärjestelmän kuin julkisen talouden vakauttajana
• yrittäjien eläkejärjestelmän eli YEL:n kehittämisestä
• valtion roolista eläkkeiden rahoituksessa
• työeläkevarojen sijoitustoimintaan liittyvästä sääntelystä sekä mahdollisuuksista sijoittaa kotimaahan
• niin sanotun Ruotsin mallin tuomisesta osaksi suomalaista eläkejärjestelmää (vakuutetulle mahdollisuus päättää osasta työeläkemaksua, mihin se sijoitetaan)
• työkykyä palauttavan etuus- ja kuntoutuspolun korjaamisesta
• palkattomien jaksojen eläkekarttumista ja niiden mahdollisesta lopettamisesta
• vanhuuseläkeiän nostamisen vaikutuksista.

Tuotimme aiheista sisältöä omille verkkosivuillemme ja mediaan, ja kävimme niihin liittyviä taustakeskusteluja sekä päättäjien että median edustajien kanssa. Julkaisimme myös työeläkejärjestelmän ja -alan ajankohtaisia aiheita käsitteleviä uutiskirjeitä sekä tuotimme asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia omien verkkosivujemme Tela-blogiin sekä sanoma- ja aikakauslehtiin. Käsittelimme teemoja myös Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme jaksoissa.

Meidät mainittiin mediassa vuoden aikana lähes 400 kertaa. Suurin osa maininnoista perustui omaan tiedotteeseemme, verkkosivuilla julkaistuun kirjoitukseemme tai bloggaukseemme tai johonkin muuhun omaan tekemiseemme. Mediaosumat liittyivät erityisesti eläkeuudistusta ja YEL:n kehittämistä koskeviin kommentteihimme, eläkevarojen määrästä kertoviin tiedotteisiimme sekä uutiseen toimitusjohtajamme tulevasta vaihtumisesta.

Tapahtumat, koulutukset ja sidosryhmätoiminta

Järjestimme vuosittaiset Omenajuhlamme syyskuussa Palkkasummabingon merkeissä. Keskustelimme Palkkasummabingossa asioista ja ideoista, joiden avulla Suomen vuosittaisen palkkasumman kasvun esteet ja eväät voidaan ratkaista. Striimasimme Palkkasummabingon keskustelun kaikille avoimena verkkolähetyksenä.

Järjestimme toistamiseen Tulevaisuuden työeläkkeiden päättäjäkurssin, jonne kutsuimme valikoituja päättäjiä työnantaja- ja palkansaajajärjestöistä, eduskuntaryhmistä ja muista keskeisistä järjestöistä keskustelemaan ja luomaan yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja siihen, millaisilla päätöksillä ikääntyvän Suomen julkinen sektori ja yksityinen työeläkejärjestelmä tukevat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla lähivuosikymmeninä.

Toteutimme työeläkevakuuttajien hallinnon jäsenille tarkoitetun koulutuskokonaisuuden yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Kokonaisuuteen sisältyi peruskoulutus työeläkejärjestelmän perusteista sekä syventävä koulutus työeläkejärjestelmän varoista ja riskienhallinnasta.

Järjestimme yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa työeläkekouluja sekä maakunnissa kuudella paikkakunnalla että verkossa kahtena webinaarina (suomeksi ja ruotsiksi). Työeläkekoulujen teemana oli eläkeuudistus ja sen vaikutukset.

Järjestimme yhdessä Kelan kanssa lääkäreille suunnatun verkkoseminaarin, jossa esiteltiin työkykyyn liittyvien lausuntojen laatimisen hyviä käytäntöjä.

Järjestimme taustatilaisuuden nuorille päättäjille ja vaikuttajille eläkeuudistuksesta, rahastoinnin vahvistamisesta sukupolvivaikutuksista.

Osallistuimme kutsusta myös sidosryhmiemme järjestämiin tilaisuuksiin omilla puheenvuoroillamme. Tapasimme runsaasti nykyisiä ja tulevia päättäjiä sekä muita yhteiskunnallisia vaikuttajia ja toimittajia.

Järjestimme yhdessä jäsentemme, Eläketurvakeskuksen ja Arekin kanssa työeläkealan kriisiviestintäharjoituksen. Kävimme harjoituksessa läpi kriisin syntymistä, kehittymistä ja sen keskellä toimimista. Hyödynnämme harjoituksessa esiin nousseita havaintoja ja kehittämistarpeita tullaan alan kriisiviestintään liittyvien toimintatapojen kehittämisessä.

Työskentely ministeriöiden ja muiden tahojen työryhmissä

Osallistuimme vuoden aika eri ministeriöiden ja muiden sidosryhmiemme alaisuudessa toimineisiin työryhmiin ja neuvottelukuntiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset työryhmät, neuvottelukunnat ja jaostot:

• työeläkejärjestelmän uudistamista valmisteleva työryhmä
  • yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskevaan vakavaraisuussääntelyyn tehtäviä muutoksia valmisteleva alatyöryhmä
• yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita koskevan selvityshankkeen seurantaryhmä
• vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä neuvottelukunta
• EU-asioiden valmistelujaostot
  • EU16 (vakuutuspalvelut)
  • EU25 (sosiaaliasiat)
  • EU27 (henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät sosiaaliturvakysymykset)

Muiden ministeriöiden ja sidosryhmien alaiset ryhmät ja toimikunnat:

• velkakonversiotyöryhmän seurantaryhmä (oikeusministeriö)
• tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (valtiovarainministeriö)
• Palkka.fi-valtuutetut (Verohallinto)
• Kelan neuvottelukunta (Kela)
• työterveyshuoltofoorumi (Kela)
• eläkefoorumi (Kela)
• finanssialan sektori ja vakuutusalan poolitoimikunta (Huoltovarmuuskeskus)
• aktuaaritoimikunta (Finanssiala ry)
• työeläkevakuutuksen johtokunta (Finanssiala ry)
• kansalaisviestinnän ryhmä (Eläketurvakeskus)
• tietohallintoryhmä (Eläketurvakeskus ja Tela)
• tietosuojaryhmä (Eläketurvakeskus)
• Kuntoutussäätiön hallitus (Kuntoutussäätiö)

Eurooppalaiset ja kansainväliset työryhmät

• AEIP:n (The European Association of Paritarian Institutions) hallitus
• AEIP Commission I and II – EU Coordinated Retirement Schemes and Occupational Pension Funds (I pilarin eläkkeitä ja eläkerahastoja käsittelevä työryhmä)

Hallinto ja talous

Uudistimme vuoden aikana omaa organisaatiotamme ja muutimme sen myötä myös osan asiantuntijoista tehtävänimikkeitä.

Käynnistimme toimitilahankkeen meitä paremmin palvelevien toimitilojen löytämiseksi. Tarkoituksemme on muuttaa uusiin toimitiloihin keväällä 2026.

Vuodesta 2011 alkaen tehtävää hoitanut toimitusjohtajamme ilmoitti syyskuussa 2025 jäävänsä pois Telan palveluksesta kesällä 2026. Hallituksemme käynnisti sen takia uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin lokakuussa 2025.

Henkilöstöstämme tapahtui muutoksia yhden perhevapaalta paluun ja kahteen vuoden 2026 puolella tapahtuvaan eläköitymiseen valmistautumisen vuoksi. Palveluksessamme oli vuoden lopussa 17 henkilöä.

Toimintamenomme olivat vuonna 2025 hieman alle 3,1 miljoonaa euroa.